Maapallo on tänään kiertoratansa Aurinkoa lähimmässä pisteessä, perihelissä. Tarkka hetki on kello 15:51.

Kauimpana Auringosta olemme kesällä. Maa loittoneekin tästä eteenpäin Auringosta keskimäärin 800 000 kilometriä kuussa. Suurta eroa säteilymäärään se ei aiheuta, kun etäisyytemme tulipalloon kasvaa tässä vain muutaman prosentin, 147 miljoonasta kilometristä 152 miljoonaan kilometriin.

Maa saa tammikuussa osakseen vajaat seitsemän prosenttia enemmän Auringon säteilyä kuin heinäkuussa.

Sitä ei täällä juuri huomaa, koska olemme pohjoisella pallonpuoliskolla ja periheli sattuu keskelle talvea.

Perihelin paikka vuodenkierrossa kuitenkin vaeltaa hitaasti. Kymmenentuhatta vuotta sitten Maa oli lähinnä Aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon kesän aikaan. Siitä lähtien säteilyenergia on siis vähentynyt meilläpäin kesällä. Viime jäätiköitymistä seurannut lämpimämpi jakso johtui paljon Auringon läheisyydestä vuodenaikana, jona se paistaa korkealta ja pitkään.

Sinä aikana kun Suomi on ollut asuttu, periheli on tehnyt puolen vuoden vaelluksen kesästä syksyn kautta talveen. Nyt se vaeltaa hitaasti kohti kesää. Esimerkiksi 2400-luvulla periheli on usein vasta 12. tammikuuta.

Talvinen periheli vaikuttaa moneen asiaan. Maa kiitää nopeammin lähellä Aurinkoa lähinnä sitä ollessaan, yli 30 kilometriä sekunnissa, kun kesällä vauhti on ”vain” 29 kilometriä sekunnissa. Tämä on yksi syy siihen, että keskipäivän hetki siirtyy nyt myöhemmäksi, planeettamme ei ehdi pyörähtää täyttää kierrosta. Kiihdyksissään Maa myös suorittaa talvisen kiertoratansa osuuden talvipäivänseisauksesta kevätpäiväntasaukseen useita päiviä nopeammin kuin kiertonsa kevät- tai -kesäneljänneksen.

aurinkokesäperihelitalvi

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!