Istuin marraskuisena aamuna paikallisjunassa matkalla Tikkurilaan haastattelemaan rikoskomisario Juha Tuovista, kun puhelin soi. Soittaja oli Tuovinen. ”Huomenta! Kiinnostaisiko sinua lähteä katsomaan mahdollista ympäristörikospaikkaa?”
Sitä ei tarvinnut kahta kertaa kysyä ja pian istuin Tuovisen autossa matkalla Mäntsälään. Edellämme ajoi poliisin tekniikkaryhmän harmaa pakettiauto.

Itä-Uudenmaan poliisilaitokselle oli edellisenä päivänä tullut ilmoitus mahdollisesta ympäristörikoksesta Helsingintie 357:ssä. Ohikulkija oli havainnut sähkömuuntamon viereisellä kääntöpaikalla tummia jälkiä maastossa sekä voimakasta öljyn hajua. Hän ilmoitti asiasta paikallisille ympäristöviranomaisille ja sieltä tieto kulkeutui edelleen pelastuslaitokselle ja poliisille.
Pelastuslaitos kävi heti tiedon saatuaan tekemässä läheiseen ojaan maapadon ja laittamassa sinne imeytysturvetta.
Matkalla Tuovinen kertoi lyhyesti sen mitä tiesi tapauksesta: maahan on kaadettu runsaasti öljyä ja tekijät ovat taltioituneet sähkömuuntamon vieressä olevan valvontakameran videolle.
”Aina jää jälki”, Tuovinen sanoo.
 

 
Harvoin kuitenkaan videotallennetta. Suurin osa ympäristörikoksista on piilorikollisuutta, eikä niiden jäljille päästä helposti.
Suomessa paljastuu noin 500 epäiltyä ympäristörikosta vuosittain, mutta se on vain jäävuoren huippu. Kuinka monta tällaista laittomalle jätteen dumppaukselle otollista hiljaista metsätien pätkää maastamme löytyykään – ilman valvontakameroita?

Mäntsälän paikallakaan ei uskoisi tapahtuneen mitään rikosta muuta kuin voimakkaasta öljyn hajusta ja poliisin teknisen ryhmän jalkautumisesta lähimaastoon. Myös Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastajat saapuivat paikalle tekemään vielä omia tarkastuksiaan. Kyseessä ei onneksi ole pohjavesialue, mutta parin sadan metrin päässä virtaa Hirvihaaranjoki. Paljastuikin, että öljyä on valunut metsäojaa pitkin aivan joen vesirajaan saakka, joessa sitä ei kuitenkaan havaittu.
 

Öljy valui metsäojaa pitkin Hirvihaaranjoelle saakka. Kuva: Rikospaikkakuva / Poliisi

 
”Aivan järjetön temppu”, Tuovinen sanoo paluumatkalla Vantaalle. Jo yksi litra öljyä voi pilata miljoona litraa talousvedeksi käytettävää pohjavettä.
Viikkoa myöhemmin koko noin 100 neliön pilaantunut maa-ala Mäntsälässä kunnostettiin. Aluksi alueelta piti kaataa puita, sen jälkeen sieltä vietiin lähes 50 tonnia maa-ainesta Hyvinkään ja Hämeenlinnan jätteidenkäsittelyalueelle. Kunnostusoja oli 90 metriä pitkä, metrin leveä ja kymmenen senttiä syvä. Perusmaa päästön alla on savea tai silttiä, joka helpotti puhdistustyötä.
 

Aluetta kunnostettiin 90 metrin alueelta. Kuva: Rikospaikkakuva / Poliisi

 
Tammikuussa istun työhuoneessani, kun puhelin soi. Soittaja on Tuovinen.
”Huomenta! Mäntsälän öljydumppauksen tekijät on saatu kiinni ja he ovat alustavasti myöntäneet tekonsa.”
Nyt tapauksesta on muutenkin tarkempaa tietoa. Mäntsäläläiseen pikkumetsikköön kaadettiin tahallisesti noin 300 litraa polttoöljyä. Ennallistamiskulut nousivat noin yhdeksään tuhanteen euroon. Tuovisen mukaan Kirkkonummelta kotoisin olevilla epäillyillä tekijöillä ei ole sellaista omaisuutta, jolla nämä kulut saisi katettua.
Asian esitutkinta on kesken.
Suomen Luonto seuraa tapauksen etenemistä.

Lue lisää ympäristörikoksista artikkelista Rikos ja lievä rangaistus Suomen Luonnosta 10/2015.

jäteMäntsäläympäristörikos

Tilaa Suomen Luonto

Suomen Luonto on ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.