Linturuokinnalla voi nähdä ennen joulua siimahäntäisen jyrsijän, metsähiiren. Sen pää puikkaa esiin puun kolosta. Kohta se vipeltää jo ruokinta-automaatin alle hakemaan linnuilta varisseita siemeniä ja juoksee takaisin koloon. Metsähiiri kerää itselleen varastoja kaikkein kovinta talvea varten.

Aina ei ole sanottua, että metsähiiri malttaa tyytyä lintujen varistamiin muruihinkaan. Se on taitava kiipeilijä ja saattaa rimpuilla myös ruokinta-automaatin rakenteissa. Silloin, kun ravintoa on maan tasalla vähän, se kiipeilee puissa ja kurkkii linnunpönttöihin. Omankin asuntonsakin se voi joskus tehdä pönttöön.

Metsähiiren voi tunnistaa lumijäljistä, sillä sen pitkä häntä piirtää käpälänpainamien väliin juovaa. Peltomyyrän häntä on niin lyhyt, ettei juovaa jää, ja metsämyyrän hännän kärki ylettää piirtämään lähinnä katkoviivaa. Myyrien kulku on usein myös tasakäyntistä, kun hiiri paarustaa vuoroaskelilla. Toisaalta metsähiiri on myös kova loikkimaan. Se voi ottaa puolen metrin harppauksia, jotka herättävät lumella hämmästystä.

Jos talvi käy oikein ankaraksi, metsähiiri saattaa pyrkiä ihmisen jouluseuraksi asuntoihin. Lajin erottaminen tavallisesta kotihiirestä ei ole aivan helppoa, mutta jos sen saa nähdä läheltä, saattaa huomata kookkaat valkeat takajalat ja suuret kosteat silmät. Metsähiiri on hyvin herttaisen näköinen.

Metsähiiri on yksi tämän vuoden joulukampanjamme kasvoista.
Käy tilaamassa hyvän mielen joululahja itsellesi tai läheisellesi! Tilauksesi on samalla lahja luonnon puolesta, sillä Suomen Luontoa julkaisee Suomen luonnonsuojeluliitto.

Apodemus flavicollishyvän mielen joululahjajoulukampanjametsähiiri