Kylällä on harakka, jolla on muutaman sentin mittainen pyrstöntynkä. Silti se lentää ihan hyvin. Mihin harakka tarvitsee pitkää pyrstöään?

Lintu lentää, jos sen siivet ovat kunnossa. Pyrstöllään lintu ohjaa lentoaan ja tasapainottaa liikkeitään. Pyrstötön harakka ei pysty liikkumaan normaalisti, lajille luonteenomaiseen tapaan. Kysymyksessä oleva harakka oli joko menettänyt pyrstönsä tai oli niin nuori, ettei pyrstö ollut vielä kasvanut täyteen mittaansa.

Harakka on alun perin sopeutunut elämään nuorissa metsissä ja pensaikoissa, missä lentäminen ja muukin liikkuminen vaatii puikkelehtimista oksiston sisässä. Ilman pitkää pyrstöä nopea liikesuuntien vaihtaminen ei onnistu. Sopeuduttuaan ihmisen seuraan harakka tulee toimeen myös kulttuurimaisemassa ja kaupungeissa. Kuitenkin tiheiköt ovat edelleenkin harakalle tarpeen yöpymispaikkoina ja pesimispaikkoina myös ihmisasumusten liepeillä, jos suinkin mahdollista.

Brysselissä asuessani havaitsin talviaamuisin auringon noustessa, että viereisen puistikon kaikkein tiheimmästä pensaikosta, joka sijaitsi osittain veden saartamana, aivan alhaalta nousi harakoita lentoon. Muutamana aamuna varauduin ennen auringonnousua ikkunan ääreen laskemaan, kuinka paljon harakoita yöpyy pensaikossa. Hämmästyksekseni niitä nousi toista sataa noin puolen tunnin aikana, jolloin aurinko nousi metsän reunan yläpuolelle. Enimmillään 115 lintua yöpyi samassa pensaikossa ja lähti lähiseutujen pihoille ja puutarhoihin päivittäistä ravintoaan hakemaan.

Viime syksynä kesämökillä Virolahdella laskin puolestani auringonlaskun aikaan yöpuulle menevät harakat. Linnut yöpyivät tiheässä koivu-pajuviidassa. Niitä laskeutui 45 samaan pusikkoon.

harakka

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!