Maaliskuun alku Suomessa on ollut selvästi tavanomaista kylmempi. Lämpötilat ovat tyypillisesti ajankohtaan nähden 5–6 astetta normaalia alempia. Välitön syy alhaisiin lämpötiloihin on pysyvä korkeapaineen alue maamme itäpuolella. Se kierrättää meille itätuulien mukana kylmää arktista ilmaa. Päivät ovat olleet enimmäkseen aurinkoisia, mutta yöt kylmiä. Kuluvan talven alimmat pakkaslukemat saavutettiin maaliskuussa.

Pohjoinen napa-alue on ilmastonmuutoksen myötä lämmennyt viime vuosikymmeninä muuta maapalloa selvästi nopeammin. Merijään laajuus ja paksuus ovat pienentyneet nopeasti arktisella alueella. Jääpeitteen syksyinen ennätyspieni laajuus saavutettiin vuonna 2012.

Jäämeren alueen lämpeneminen pienentää lämpötilaeroa eteläisempiin seutuihin verrattuna. Tämän takia yläilmakehän länsituulet heikkenevät ja matalapainetoiminta keskittyy etelämmäksi, jolloin ilmanpaine Jäämeren alueella nousee. Tämä taas suosi esimerkiksi Euroopassa idänpuoleisia tuulia länsituulten kustannuksella kuten nyt on tapahtunut. Talvella itätuulet tuovat meille länsituulia kylmempää ilmaa.

Ilmakehän kiertoliikkeeseen vaikuttaa monia muitakin asioita, jotka voivat hyvin peittää Jäämeren jääolojen vaikutuksen alleen. Esimerkiksi edellistä, syksyllä 2007 sattunutta jääpeitteen vähyysennätystä seurannut talvi 2007–2008 oli Suomessa pitkää jatkuneiden voimakkaiden länsituulten myötä ennätyksellisen leuto.

Jos yhteydet merijään vähenemisen ja kylmien talvien välillä pitävät paikkansa, niin tulevinakin vuosina olisi odotettavissa kylmien talvien toistuvan merijään yhä vähentyessä ilmakehää lämmittävien kasvihuonekaasupitoisuuksien lisääntyessä.

Pitkään kestävät kovat pakkaset itätuulineen eivät kuitenkaan ole mikään poikkeusilmiö. Tunsihan vanha kansakin sanonnan ”Idän pakkaset pahimmat”. Viimeksi vastaavia ja kylmempiäkin pakkaslukemia oli vuonna 2006.

Kirjoittaja on Suomen Luonnon ilmakehän ilmiöiden asiantuntija.