Oulun kaupunginhallitus päätti jättää Sanginjoen ulkoilumetsät suojelematta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Riikka Moilanen (kesk.) vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Riikka Moilanen, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Kaupunginhallitus päätti maanantaina 7.4. hylätä Sanginjoen ulkoilumetsän suojeluesityksen, jota oli valmisteltu kymmenen vuotta. Äänestys meni tasan 8–8 ja teidän äänenne puheenjohtajana ratkaisi. Miksi vastustitte suojelua?
En minä vastustanut, mutta meillä oli vaihtoehtona – joka tämän tiukan äänestyksen jälkeen tuli lopputulokseksi – että Sanginjoen aluetta kehitetään ilman suojelupäätöstä ulkoilu- ja virkistysalueena. Siinä meillä mielipiteet erosivat.

Uuden esityksen Sanginjoen ulkometsän suojelun hylkäämisestä teki puoluetoverisi Anne-Maria Takkula. Oliko suojelun torjuminen nimenomaan keskustalle tärkeä asia?
Minä veikkaan, että se on jokaiselle puolueelle tärkeä, mitä tuolla Sanginjoella tapahtuu. Se alkuperäinen luonnonsuojeluliiton esitys, että se saataisiin kansallispuistoalueeksi, sehän on kaatunut. Se olisi ollut yksityinen, vapaaehtoinen suojelupäätös, ja tämä reilu 700 hehtaaria, sitä kehitetään nyt toisella tavalla.

Kalevassa 8.4., kun teitä haastateltiin, kerrottiin ”marjastajien ja metsästäjien” olleen asiasta yhteydessä. Marjastamista suojelu ei olisi kuitenkaan rajoittanut. Metsästää Sanginjoella on saanut vain hirveä ja vain kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelun työntekijät. Lobbasiko tuo hirviporukka suojelua vastaan?
Metsästyksen luvan antaa maanomistaja eli Oulun kaupunki, ja lupapäätöksistä vastaa yhdyskunta- ja ympäristölautakunta. Sitä asiaa pitää lähestyä… mitkä on ne perusteet, kenelle sinne on annettu metsästyslupia… Tuon maanantain keskustelun perusteella evästettiin virkamiehiä, että jos pitää paikkaansa, että siellä on vain yksi porukka metsästänyt, niin se pitää olla niin avointa kuin mahdollista se metsästyslupien hakeminen.

Suomen Luonnon tietojen mukaan suojelua alun perin esittäneet luonnonsuojelujärjestöt eivät nähneet hirvenmetsästyksen olevan ristiriidassa suojelun kanssa. Miksi sellainen lisärajoitus on tehty suojeluesitykseen?
En tiedä mitä kaikkea siellä taustalla on, mutta täytyy muistaa, että se valmistelu tehdään [kaupungin] organisaation sisällä. Mutta yleisellä tasolla se idea metsän käytöstä, jota kannatin, että se olisi mahdollisimman monelle avoin. Sen käyttö olisi, ei niin rajattua kuin suojelupäätöksen kautta. Että sitä kehitetään ulkoilu- ja virkistysalueena. Ei hakkuualueena, vaan hoidetaan sitä metsää, jotta sitä kautta myös marjojen kasvaminen siellä on mahdollista. Koska tämmöisiä on esitetty, että jos se on hoitamaton ja sen annetaan luonnonmukaisena kasvaa, niin se marjakantakin siellä vähenee.

Kuka tällaista on esittänyt?
No… Emmä pysty… Tässä on… Kyllä mulla on asiaankuuluvat liitteet, joissa on laajasti käsitelty tätä suojelun vaikutusta.