Mitä banaaneja kasvaa katajissamme?

Omituiset pehmeät muodostumat aiheuttaa sieni, orapihlajankatajanruoste. Se elää katajassa vuosikausia ja synnyttää vähitellen asuttamaansa haaraan jopa vaaksan pituisen paksunnoksen. Se ei yleensä poikkea niin paljon muista haaroista, että kiinnittäisi erityisesti huomiota. Kesän alussa paksunnoksesta kasvaa itiöitä tuottavia ulokkeita. Kuivina ne ovat noin viiden millimetrin mittaisia, kellertäviä, kielimäisiä tai lieriömäisiä tappeja. (Ks. alla oleva kuva)

Kostealla säällä ne turpoavat parin sentin mittaisiksi ja väri muuttuu hohtavan keltaiseksi tai oranssiksi kuten artikkelin pääkuva osoittaa.

Mehevien “banaanien” pinnalta vapautuu itiöitä, jotka jatkavat kasvuaan vain, jos päätyvät orapihlajan tai päärynän nuorille, kasvaville versoille.

Orapihlajan ja päärynän lehdissä kasvava muoto ei ole yhtä silmiinpistävä. Varteen iskeytynyt sieni aiheuttaa sikarimaisen äkämän, jonka yläpuolinen verson osa yleensä kuolee. Nupuissa tai lehdissä turvotus jää vähäisemmäksi, mutta äkämä erottuu vihreästä ympäristöstään punertavan ruskeana. Äkämien pinnalta vapautuvat itiöt jatkavat kehitystään vain, jos päätyvät katajiin. Sienen lisääntyminen edellyttää siis isännän vaihtoa. Se ei voi levitä katajasta katajaan eikä orapihlajasta toiseen.

Katajalle sieni on ilmeisesti melko haitaton, eikä sieni kovin näkyvästi haittaa orapihlajan tai päärynänkään kasvua. Päärynänviljelijälle sieni voi silti olla mitä haitallisin, sillä kukkanuppuihin iskeytyneet sienet aiheuttavat hedelmien epämuodostumisen ja ennenaikaisen karisemisen. Jos sieni on runsas, se voi turmella koko päärynäsadon. Silloin voi olla tarpeen hävittää katajat lähiympäristöstä. Yleensä yli 100 metrin päässä olevat katajat eivät enää aiheuta merkittävää sadon menetystä.