Pyysimme maaliskuun 2000 numerossa havaintoja siitä, miten linnut löytävät mineraaleja. Tuossa numerossahan oli havaintoja käpylintujen virtsan syönnistä ja tilhien kelpuuttamista lintujen jätöksistä. Saimme viisi vastausta, jotka kaikki koskevat käpylintuja. Kaksi havaintoa tuli Lapista ja kolme Länsi-Suomesta.

Kullaalla käpylintuparvi oli kiipeillyt tiiliseinässä ja nokkinut laastia tiilien välistä. Forssassa yksinäinen käpylintu ahkeroi autotallin sementtisessä kivijalassa. Pyhämaan Reilassa kaksi käpylintua kuopi nokallaan rantakallion pintaa maaliskuussa 1999.

Rovaniemellä huhtikuussa 1992 valokuvattu parvi käpylintuja söi maantiellä hiekoitushiekkaa. Lähettäjä ei kerro, olisiko hiekan seassa ollut myös suolaa – mahdollisesti sitäkin. Kivalojen ulkoilualueella autiokämpästä koivun juurelle hangelle kannetut tuhkat hävisivät välittömästi käyränokkien kupuun.

Olen kuullut aiemmin autoilijoiden havaintoja maanteille tulleista käpylinnuista, valitettavasti myös niiden jäämisestä liikenteen uhreiksi.

Luontoiltaan soitetuista havainnoista suurin osa on koskenut vanhojen aittojen seinähirsiä, joita käpylinnut ovat järsineet. Joitakin havaintoja on myös savupiippujen laastin raaputtamisesta.

Matti Helmisen kanssa näimme myös toistakymmentä vuotta sitten isokäpylintujen järsivän vanhan aitan seinähirsiä. Paikan lähempi tarkastelu osoitti aitassa olleen suolavaraston juuri samalla kohdalla ja suolan kyllästäneen hirret. Arvelemmekin, että hirsien järsimistä koskevat havainnot selittyvät juuri vanhan suolavaraston sijainnilla.

Linnut tarvitsevat mineraaleja aineenvaihduntaansa, ainakin höyhenpukujensa värien ylläpitoon. Kokeissa, joissa käpylintukoiraat jätettiin ilman mineraaleja, linnut muuttuivat naaraan värisiksi.

Käpylinnut pesivät jo talvella, jolloin mineraalivarastoja on vaikea löytää ja tarvitaan siis kekseliäisyyttä. Eihän koiras voi menestyä pesimisessään, jos se kadottaa värinsä! Havaintojen mukana lähetetyissä valokuvissakin esiintyi yhtä lintua lukuun ottamatta vain käpylintukoiraita.