Sain pilkullisen särjen Porvoon edustalta Kråkön ja Emäsalon sillan puolimatkasta. Suuressa osassa usean kilon särkisaaliista ja myös useissa pasureissa oli mustia pilkkuja. Suomustaessani huomasin, että kymmenissä kaloissa oli vastaavia mustia ihomuutoksia suomujen alla. Paikalliset kalastajat kutsuivat kaloja pikipojiksi. Onko kyse loisista tai taudesta? Lieneekö ympäistön saasteilla merkitystä? Voiko saalista käyttää?

Suomenlahdella mustapilkkuiset ja -täpläiset lahnat, särjet ja muun muassa pasurit ovat yleistyneet kalastajien saaliissa. Kuvan särjessä pilkkuja on varsin runsaasti. Toisinaan pilkkuja on harvassa ja ehkä vain kalan evissä. Kuten kysyjä toteaa, pilkkuja ei ole vain kalan pinnalla vaan niitä paljastuu myös ihon alta.

Kalatautia kutsutaan mustatäplätaudiksi, jonka aiheuttaa haikaraimumadon yksi toukkavaihe. Haikaraimumadon (Posthodiplostomum cuticola) pääisäntänä on eräitä haikaralajeja, joista meillä tavataan harmaahaikaraa. Sehän on nykyisin runsastunut niin rannikoilla kuin sisämaassakin. Paikoin ne pesivät suurehkoina yhdyskuntina.

Haikaraimumato tarvitsee kehittyäkseen pari väli-isäntää, joista ensimmäinen on yleensä kiekkokotilo ja toinen särkikalalaji tai ahvenkin. Haikaran ulosteissa veteen joutuvat toukka-asteet tunkeutuvat kotiloon, missä ne monistuvat ja kehittyvät vaiheittain lopulta kerkariatoukiksi. Kotilosta ne siirtyvät vapaaseen veteen, tunkeutuvat kalaan ja muuttuvat metakerkariatoukiksi. Arimpia tartunnalle ovat kalanpoikaset, mutta turvassa eivät ole aikuisetkaan kalat. Loistoukkia voi kalassa olla satoja ja tällöin ainakin kalanpoikaset ovat kuolemanvaarassa.

Kalan ihoon tunkeutuneen toukan ympärille kehittyy rakkula, jonka ympärille kertyvä pigmenttikerros, melaniini, aiheuttaa tuon näkyvän pilkun tai kun niitä on runsaasti, täplän. Toukat aikuistuvat loisitun kalan syöneen haikaran suolessa muutamassa vuorokaudessa, ja alkavat tuottaa munia.

Harmaahaikara laajentaa levinneisyyttään Suomessa ja myös mustatäplätautisia kaloja saadaan saaliiksi yhä useammin ja yhä laajemmilla alueilla. Lohtua tuottanee se tosiasia, että loinen ei missään vaiheessa voi tarttua ihmiseen, joten kalat ovat syömäkelpoisia täplistään huolimatta.

mustatäplätautisärki

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.