Ilmasto- ja ympäristökysymykset ovat nousseet monen presidenttiehdokkaan agendalle. Ehdokkailla on silti keskenään hyvin erilainen suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Suomen Luonto selvitti, miten presidenttiehdokkaat vastaisivat ilmastonmuutoksen haasteeseen ja miten he näkevät Suomen roolin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Merja Kyllönen (vas), europarlamentaarikko

Kyllösen kampanjassa ilmastonmuutos on olennaisessa osassa. Silloinkin kun hän puhuu ulko- ja turvallisuuspolitiikasta hän nostaa esille ilmastonmuutosta ja sen aiheuttamia uhkia.

Mitkä olisivat presidenttinä tärkeimmät toimenpiteenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Yksi tärkeimmistä on omalla esimerkillä johtaminen. Laittaisimme presidentin kansliassa asioita ilmastoystävälliseen kuntoon aina kulkuneuvoista lähtien. Kun arvojohtajana toimin, yrittäisin luoda Suomeen sellaista keskustelua ja kulttuuria, että kaikki toiminta aina päätöksentekoa, suunnittelua ja käytäntöä myöten lähtisi siitä, että asioita tehdään ilmastoystävällisesti. Oli kyse sitten terveydenhuollosta tai teollisuudesta. Ilmastotyö ei ole vain juhlapuheita ja sopimuksia vaan myös oikeaa toimintaa.

Ilmastonmuutos olisi kansainvälisissä diplomaattitehtävissä erittäin vahvasti agendalla. Tärkeää olisi, että Suomi voisi toimia esimerkkinä. Kansainvälisissä tapaamisissa voisi näyttää, että näin meillä Suomessa hoidetaan ja asiat sujuuvat hyvin.

Mitä sellaista Suomi voisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mitä se ei jo tee?
Suomi voisi tehdä paljonkin enemmän. Ensimmäisenä tämä fossiilitalouden korvaaminen. Meillä on innovaatiotoiminta jäänyt vähemmälle. Selkeästi tutkimukseen ja tuotekehitykseen voisi panostaa enemmän.

Vesistöjen ja merialueiden puhdistuksessa Suomi voisi myös toimia sellaisena esimerkkinä, että voisimme sitäkin käyttää tutkimusalustana. Tiedepuolelle ja tutkimukseen lisää satsauksia.

Pekka Haavisto (vihr.), kansanedustaja

Haavistolla on ehdokkaista eniten kokemusta ympäristöasioiden parissa toimimisesta. Hän on toiminut matkan varrella ympäristöministerinä ja YK:n tehtävissä. Ilmasto on yksi Haaviston kampanjateemoista. Hän pitää ilmastonmuutosta suurena uhkana. Ylen vaalikoneessa hän lupaa tehdä kaikkensa ympäristöuhkien torjumiseksi.

Mitä tekisit presidenttinä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Ensin pitäisi mobilisoida kaikki tuki Pariisin ilmastosopimukselle. Olen huolissani USA:sta ja sen irtoamisesta Pariisin ilmastosopimuksesta. Ja sitten Venäjästä, jossa talouden modernisaatio on kesken ja riippuvaisuus fossiilisista polttoaineista on hyvin suurta. Näitä molempia rohkaisisin tekemään enemmän ilmastoasioissa.

Kiitoksen sanan presidenttinä sanoisin Kiinalle, joka hiiliriippuvuudestaan huolimatta on tehnyt paljon. Esimerkiksi viime vuonna he ovat sulkeneet yli sata rakenteilla olevaa hiilivoimalaa ja tehneet kovia toimenpiteitä. Kiinalta vaaditaan tietysti enemmän jatkossakin.

Me epäonnistumme tässä ilmastohankkeessa, jos emme samaan aikaan pysty vaikuttamaan nyt ennustettuun väestönkasvuun. Jos maailman väestömäärä kasvaa 10 miljardiin vuonna 2100, ja Afrikassa näyttäisi, että väkiluku nelinkertaistuu, niin asialle täytyy tehdä jotain. Suomi voisi ajaa sellaista väestösopimusta, joka ennen kaikkea keskittyisi naisiin, tyttöihin, koulutukseen hyvinvointiin ja terveyteen. Se vaikuttaisi tällaisten positiivisten keinojen kautta väestönkasvuun, joka sitten osaltaan vaikuttaa myös ympäristön kuormittumiseen ja ilmastoon.

Mitä Suomi voisi tehdä sellaista mitä se ei jo nyt tee?
Suomen sitoutumisen pitäisi lähteä siitä, että jokaisen kaupungin ja kunnan ilmastostrategiat pitäisi päivittää. Lähtisin nollapäästökunta-ajatuksesta, missä kunnat itse tekisivät ratkaisuja, missä ne miettivät kaavoitusta, asumista ja liikennettä ilmastonäkökulmasta.

Pidän myös uusista ajatuksista, kuten Ilkka Herlinin koetila Paraisilla. Siellä mietitään miten maa- ja metsätaloudesta saataisiin mahdollisimman hiiltä sitovaa. Me tarvitsemme myös innovaatioita, joissa mietitään, että voisiko hiilinieluista tulla meille bisnes.

Kehitysyhteistyössämme me voisimme tehdä paljon ilmastohankkeita. Siihen liityisivät Afrikan metsityshankkeet ja säästävän teknologian siirto maailmalle.

Matti Vanhanen (kesk.), kansanedustaja

Vanhanen ei verkkosivuillaan tuo ympäristö- tai ilmastokysymyksiä juurikaan esiin. Puheiden perusteella hän kuitenkin pitää asiaa jokseenkin tärkeänä. Vaalikoneissa Vanhanen mainitsee ilmastonmuutoksen yhtenä suurimmista uhkista. Ylen vaalikoneen mukaan hän pitää yhtenä merkittävimmistä saavutuksistaan Vanhasen toisen hallituksen ilmasto- ja energiastrategiaa.

Mitkä olisivat presidenttinä tärkeimpiä toimianne ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Kaikissa kansainvälisissä tapaamisissa pitäisin esillä ilmastokysymyksiä. Kannustaisin muita liittymään Pariisin ilmastosopimukseen. Erityisesti Yhdysvallat pitäisi saada takaisin ilmastosopimuksen piiriin.

Mitä Suomi voisi tehdä sellaista, mitä se ei jo nyt tee ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Tärkeää olisi saada ilmasto- ja energiastrategia toteutettua, joka minun hallituskaudellani tehtiin. Erityisesti energiatuotannon puolella pitäisi fossiilisista päästä eroon ja siirtyä kohti uusiutuvia energiantuotantomuotoja.

Laura Huhtasaari (ps), kansanedustaja

Vaalikonevastausten ja verkkosivujensa perusteella Huhtasaari kokee ympäristö- ja ilmastotyön lähinnä haittaavan Suomen taloudellista toimintaa. Hän kritisoi EU:n hiilinielulaskelmia, puhuu metsäteollisuuden puolesta ja syyttää Pariisin ilmastosopimusta epäoikeudenmukaiseksi Suomea kohtaan.

Mitkä olisi teillä presidenttinä tärkeimmät toimenpiteenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Reilu ilmastosopimus. Ei sellainen ilmastosopimus, jonka seurauksena kokonaispäästöt maailmassa lisääntyvät, vaan sellainen ilmastosopimus, jossa ne jotka saastuttavat, siivoavat jälkensä. Eli ei tehdä sellaisia ilmastosopimuksia, jossa Puola ja Kiina pääsevät kuin koira veräjästä ja Venäjäkin voi vain kasvattaa päästöjään. Ilmastoteko on siirtää Kiinasta ja Puolasta tehdas Suomeen, koska meidän teollisuutemme ja energialaitoksemme ovat minimoineet päästönsä.

Mitä Suomi voisi nyt tehdä sellaista mitä se ei ole jo tehnyt ilmaston hyväksi?
Vaatia reiluja pelisääntöjä. [Maailman kauppajärjestössä] WTO:ssa meillä on myös vapaamatkustajia monella tavalla; ihmisoikeuksia ei toteuteta, työntekijänoikeuksia, teollisuusvakoilua, polkumyyntiä. Jos haluamme puhdasta luontoa ja hyvän maailman, niin meidän pitää ottaa kokonaisuus huomioon. Joten minä vaadin reiluja pelisääntöjä. Siinä Suomi voisi käyttää ääntään.

Tuula Haatainen (sdp), kansanedustaja

Tuula Haatainen lupaa ylen vaalikoneessa tehdä töitä ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi. Haatainen nostaa vaaliteemakseen kestävän kehityksen, johon liittyen hän mainitsee myös ilmastonmuutoksen.

Miten toimisit presidenttinä torjuaksesi ilmastonmuutosta?
Presidenttinä tämä olisi minulla korkealla agendalla. Pitäisin aihetta esillä kaikissa keskinäisissä tapaamisissa, kaikilla forumeilla ja erityisesti YK:ssa. Olisin erittäin aktiivinen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ilmasto olisi minulla esillä jokaisessa tapaamisessa koska se on suurin turvallisuusuhkamme.

Mitä suomi voisi tehdä, mitä se ei nyt jo tee?
Suomessa pitää vahvistaa ilmastotyötä joka saralla, jotta tehdään fiksuja päätöksiä. Tähän liittyy raideliikenne, rakentaminen, yhdyskuntasuunnittelu. Kaikessa on parantamisen varaa, ja se pitää ottaa vahvemmin esiin. Myös ruoantuotanto ja ihmisten tietoisuuden kasvattaminen näiden asioiden tiimoilta ovat huomioitavia aiheita.

Paavo Väyrynen (valitsijayhdistys), europarlamentaarikko

Väyrynen mainitsee kestävän kehityksen toteuttamisen yhtenä vaalilupauksenaan, mutta ei erittele mitä hän sillä tarkoittaa. Verkkosivuillaan Väyrynen ei juurikaan pidä ympäristöasioita esillä. Puheissaan hän on kuitenkin kertonut, että kulutukseen perustuva yhteiskunta ei voi jatkua. Hän viittaa usein Rooman klubin vuoden 1972 Kasvun rajat -raporttiin ja kertoo, että se on häneen paljon vaikuttanut kirja.

Mitkä olisivat presidenttinä tärkeimmät toimenpiteenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Tärkeintä on vaikuttaa kansainvälisessä yhteistyössä ja ilmastosopimuksen puitteissa. Pitäisi kannustaa muita allekirjoittamaan sopimus. Presidentti voi kaikissa tapaamisissa ja kokouksissa ottaa ilmastoasiat esille.

Voisiko Suomi tehdä ilmaston hyväksi jotain, mitä se ei jo tee?
Tähän on vaikeaa keksiä mitään. EU:n puitteissa toimitaan tässä asiassa.

Sauli Niinistö (valitsijayhdistys), tasavallan presidentti

Sauli Niinistö on vaalikampanjassaan yrittänyt profiloitua myös ympäristökysymyksissä. Hän nostaa ympäristön yhdeksi vaaliteemoistaan. Hän katsoo, että Pariisin ilmastosopimus on askel oikeaan suuntaan. Hän nimeää myös arktisen alueen sulamisen yhdeksi akuutisti ratkaistavaksi kysymykseksi.

Mitkä olisivat seuraavan kuuden vuoden aikana tärkeimmät toimenpiteenne ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Täytyy petrata Pariisin sopimuksessa. Siinä on tarkastelukierroksia vielä tulossa, mutta ilmeisesti edes nämä Pariisin tavoitteetkaan eivät vielä riitä. Sen ulkopuolelta ei ole kiellettyä kehittämästä aloitteellisuutta ja hakea ratkaisuja.

Olen ollut mukana tässä Islannin Grimssonin porukassa [Arctic Circle –konferenssi] Venäjän joka toinen vuosi toistuvassa arktisessa palaverissa, YK:ssa ja Münchenin turvallisuuskonferenssissa. Olen niissä johdonmukaisesti yrittänyt puhua arktiselle alueelle laskeutuvaa nokipäästöä vastaan, se on aika ratkaisevassa asemassa loppujen lopuksi.

Minulla oli ilo kohdata Al Gore, kun hän oli täällä Slushissa. Hän oli kullanarvoinen kaveri siinä mielessä, että hän lupasi kaiken apunsa. Lisäksi hän oli aika tarkkaan tietoinen siitä, mitä me olemme tehneet ja hahmotti sitä, mitä kaikkea kannattaisi lähteä rakentamaan. Hän toi keskusteluun myös Himalajan, jossa ongelma on ihan sama kuin Arktiksella. Siinä kiinalaisetkin voidaan saada aktiivisemmin tähän kuvaan mukaan.

Onko nämä korkealla agendallanne?
Kyllä. Olen taas menossa helmikuussa Müncheniin. Viimeksi pidin siellä yhden pääpuheista ja nyt pyydettiin jälleen. Kyllä niissä mielestäni olen, noh, aina paikalla.

Sitten on omakohtaiset esimerkit. Olen ollut mukana sellaisessa haasteporukassa, jossa omin toimin luvataan tehdä jotain. Olen perinteisen kasvatuksen saaneena miehenä sitä mieltä, että esimerkiksi ruoan poisheittäminen on suorastaan järkyttävää.

Nils Torvalds (rkp), europarlamentaarikko

Torvalds tuo ympäristöasioita kampanjasivullaan esiin oman otsikon alla. Hän kirjoittaa metsä- ja biotalouden hiilinielumahdollisuudesta. Toki hänen mukaansa puhdas ja kaunis luonto ovat Suomelle kuvaavia ominaisuuksia. Vaalikonevastauksissaan hän kritisoi päästökauppaa ja sanoo, että taakanjako ilmastokysymyksissä täytyy suhteuttaa taloudelliseen kantokykyyn.

Mitä te tekisitte presidenttinä ilmastonmuutoksen torjumiseksi?
Laahaamme pahasti jäljessä päästökaupan tähden. Se on monimutkainen ongelma. Kun Kiinan päästöt ovat kasvaneet suunnilleen 300 prosenttia ja Euroopan eivät ole juuri kasvaneet ollenkaan. Ymmärrämme tämän kehitysmaaongelman etiikan. Eurooppa voisi houkutella muita mukaan. Silloin esimerkillisyys on se ainoa tapa. Jos me emme ota suurempaa taakkaa kuin kehitysmaat, niin ei meillä ole mahdollisuutta puhua siten, että he viitsisivät kuunnella.

Toinen asia, mistä olen huolissani, on se, että metsästä puhutaan ainoastaan metsänä. Ei tehdä eroa boreaalisen alueen metsän ja trooppisen sademetsän välillä. Nähdään tilastoista, että boreaalisen metsän ala ei ole kaventunut viimeisen sadan vuoden aikana. Paitsi Keski-Euroopan metsät ovat kadonneet jo aikaa sitten. Sademetsät pystyvät nielemään kaksi kertaa enemmän hiilidioksidia kuin boreaalinen metsä. Meidän täytyy ymmärtää, miten voimme vaikuttaa sademetsän mahdollisuuksiin pysyä sademetsänä.

Presidentti liikkuu kansainvälisissä kokouksissa ja tapaa johtajia. Hän pystyy myös painostamaan teollisuutta sertifiointeihin sademetsän suhteen. Kyllä presidentti pystyy juuri näissä asioissa olemaan arvojohtajana. En ole parlamentissakaan huvin vuoksi ENVIssä [Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta]. Hakeuduin nyt toisella kaudella siihen juuri siitä syystä, että jos me ei hoideta tätä, niin huonosti käy.

Mitä Suomen valtio voisi tehdä sellaista, mitä se ei tällä hetkellä jo tee?
Juuri on äänestetty RED II:sta [EU:n uusiutuvan energian kestävyyskriteerit]. Nyt meillä alkaa olla lainsäädäntö paikallaan. Sen jälkeen täytyy tehdä realistisia suunnitelmia tulevaisuuden kohdalta.

Luulen, että meillä tulee olemaan valtavia ongelmia Itämeren kanssa. Tämä sateinen syksy johtaa siihen, että eroosio on ollut aika kovaa. Itämereen on varmasti tullut enemmän kuormitusta tämän syksyn aikana kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ja Itämeri on niin herkkää aluetta. Vaikka me olemme tehneet paljon, Nurmisen säätiö on tehnyt paljon ja tämä Kvidjan-juttu [Ilkka Herlinin mallitila] saattaa olla hyvä, niin luultavasti silti olemme miinuksella. Olisi hyvä, että me voisimme osoittaa esimerkillisyyttä, että tällainen pieni maa voi rakentaa sellaisia järjestelmiä maatalouden, teollisuuden ja autojen suhteen.

Olen siirtynyt käyttämään uusiutuvaa biopolttoainetta ja tsekkasin, että nämä sukat ovat sertifioituja. Ne ovat pieniä tekoja, mutta osoitetaan esimerkkiä ja tehdään jotain myös henkilökohtaisessa elämässä. Vaikka nämä ei maailmaa mullista, se antaa meille oikeuden puhua.

(Edit 24.1. klo 13.30: Jutussa mainittiin, että Torvalds pitää ympäristöasioita esillä vain vähän. Muutettu, että hänellä on kampanjasivulla oma otsikko ympäristölle)

ilmastonmuutospolitiikkaPresidentinvaalitvaalit