Valtiot – Suomi muiden muassa – eivät voi enää puolustella ilmastotekojen puutetta sillä, että yksittäisen maan toimet olisivat vain pisara meressä.

Näin linjasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuoreessa ratkaisussaan, jossa yli 2000 sveitsiläisestä iäkkäästä naisesta koostuva Verein Klimaseniorinnen Schweiz -yhdistys peittosi Sveitsin valtion. Tuomioistuimen mukaan Sveitsi on epäonnistunut ilmastotoimissaan.

”Pisara meressä ei ole hyväksyttävä perustelu. Tuomioistuin totesi, että vaikka yksittäinen maa ei voi ratkaista koko ongelmaa eikä täysin suojella kansalaisiaan ilmastonmuutokselta omilla toimillaan, kaikilla valtioilla on velvollisuus ryhtyä kohtuullisiin toimiin”, sanoo kansainvälisen ympäristöoikeuden professori Kati Kulovesi Itä-Suomen yliopistosta.

Valtiot eivät saa vitkutella, ja Suomikin rikkoo sopimusta

Tuomioistuimen mukaan kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportit osoittavat selvästi, että ilmastonmuutosta hillitsevät toimet eivät ole olleet riittäviä.

”Tuomioistuin teki ison loikan – tätä minä itse pidän hirveän merkittävänä – ja laittoi mukaan pitkän listan kriteereitä valtioiden riittäville toimille”, Kulovesi kertoo.

Listalla ovat muun muassa selkeät kansalliset ilmastotavoitteet, hiilineutraaliuspyrkimys ja päästöbudjetti. Lisäksi mukana on maininta siitä, että pelkät tavoitteet eivät riitä, myös toimeenpanoon pitää ryhtyä hidastelematta.

Kriteeristö koskee myös Suomea.

”Esimerkiksi meillä Suomessa on ilmastolaki, mutta sitä ei toimeenpanna. Se olisi minun mielestäni näiden kriteerien mukaan ihan selkeä ihmisoikeusrikkomus”, Kulovesi sanoo.

Suomalaiset ilmastoisovanhemmat seuraavat tarkkaan

Kotimaiset järjestöt paneutuvat nyt tahoillaan ihmisoikeustuomioistuimen päätökseen.

”Me emme ole pohtineet vielä valittamista, mutta seuraamme kyllä tarkasti. Kyllähän se on selvää että Suomen hallituksen ilmastotoimet eivät vastaa lakia”, sanoo Suomen ilmastoisovanhempien sihteeri Matti Nummelin.

Kati Kuloveden mukaan on mielenkiintoinen kysymys, minkä tyyppiset järjestöt voivat jatkossa viedä tapauksia tutkittavaksi. Valituksia on vireillä ympäri Eurooppaa, joten päätöksiä lienee luvassa lisää.

”Tuomioistuin teki ison loikan – tätä minä itse pidän hirveän merkittävänä – ja laittoi mukaan pitkän listan kriteereitä valtioiden riittäville toimille”

Kati Kulovesi. Kuva Ilmastopaneeli / Veikko Somerpuro

Kati Kulovesi

kansainvälisen ympäristöoikeuden professori ja Suomen ilmastopaneelin jäsen.

Tuomioistuin paalutti nyt 1,5 asteen tavoitteen mittariksi, kun se arvioi maiden toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Se otti itsestään selväksi lähtökohdaksi, että ilmastonmuutos on vakava uhka sekä nykyisten että tulevien sukupolvien ihmisoikeuksille ja 1,5 asteen riskit ihmisoikeuksille ovat pienemmät kuin kahden asteen riskit.

Kansalaisten pitää saada asiansa käsittelyyn kansallisissa oikeusasteissa

Sveitsi rikkoi ihmisoikeuksia, koska kansalaiset eivät saaneet asiaansa käsitellyksi tuomioistuimissa. Klimaseniorinnen-järjestö oli käynyt maan kaikki oikeusasteet läpi, mutta heidän valitustaan ei ollut otettu niissä lainkaan käsittelyyn.

Suomalaiset voivat haastaa Suomen, portugalilaiset Portugalin ja sveitsiläiset Sveitsin

Tuomioistuin käsitteli myös tapauksen, jossa portugalilaiset lapset haastoivat oikeuteen useita maita, myös Suomen. Se katsoi, että kannetta ei voi kohdistaa kaikkiin kerrallaan, vaan lasten olisi pitänyt haastaa vain kotimaansa ja käydä kansalliset oikeusasteet läpi ennen ihmisoikeustuomioistuinta.