Miten kontio, metsän kuningas, syö mustikoita? Repiikö se varpuja vai poimiiko se marjat yksitellen?

Karhun ruokailu perustuu käpälien ja kuonon joustavaan yhteistoimintaan. Pitkäkyntiset käpälät soveltuvat erityisen hyvin saaliin tai haaskan, siis liharavinnon, repimiseen ja kappaleiden siirtämiseen hampaiden ulottuville. Käpäliä käyttäen on helppoa koota myös kasviravintoa suun eteen, josta karhu sitten pitkää ja erittäin taipuisaa kieltä apuna käyttäen siirtää sen suuhun.

Esimerkiksi mustikoita syödessään karhu todennäköisesti kokoaa varvut nipuksi etukäpäliensä väliin ja riipii marjat ja niiden mukana kasan lehtiä suuhunsa. Lihottaakseen itsensä talvehtimiskuntoon kontio joutuu syömään niin valtavan määrän marjoja, ettei se voi poimia marjoja sievästi yksitellen. Kokonaisten varpujen jauhaminen ja sulattaminen tuskin olisi kovinkaan taloudellista, sillä pääasiallinen energiasisältö on kuitenkin marjoissa.

Kukaan ei liene laskenut, kuinka monta kiloa mustikoita ja puolukoita karhun on syötävä jokaista kymmentä ruhonsa rasvakiloa kohti. Määrä on joka tapauksessa niin suuri, että kontion on pakko olla varsin suuripiirteinen marjojen ja lehtien erittelyssä.