Maaperään päätyvään muoviin on alettu kiinnittää huomiota vasta viime vuosina. Muovi vaikuttaa esimerkiksi maaperän vedenpidätyskykyyn. Maaperässä muovi kulkeutuu maata muokattaessa tai veden mukana. Mikromuovit voivat kulkeutua maaperästä eliöiden mukana myös maanpäälliseen ravintoverkkoon.

”Lierot nielevät maa-ainekseen päätynyttä mikromuovia. Seuraavana ketjussa on lieron nappaava lintu”, erikoistutkija Salla Selonen Suomen ympäristökeskuksesta kertoo. Hän työskentelee maatalousmaan mikromuoveihin keskittyvässä EU-rahoitteisessa PAPILLONS-hankkeessa.

Suomessa muovin päätymistä pelloille on tutkittu vähän, mutta kansainväliset tutkimukset osoittavat, että reittejä on useita.
”Jätevesilietepohjaisissa lannoitteissa on mikromuovikuituja synteettisten tekstiilien pesusta. Maanparannusaineena pelloilla käytettävä liete on tunnistettu merkittäväksi muovilähteeksi, samoin kuin bioj­ätepohjaiset lannoitteet.”

Biojätteestä syntyvä materiaali olisi hyvä saada kiertoon, mutta samalla pitäisi huolehtia, että muovia ei päädy biojätteen mukana lannoitteisiin.

”Ruokahävikin vähentäminen olisi ykkösasia, jotta jätettä ei syntyisi niin paljon.”

Maatalousmuovit ovat myös yksi muovin lähde.
”Katemuovit ovat suoraan kosketuksissa maahan. Ne haurastuvat ja niistä voi irtoilla riekaleita pois kerätessä. Mikromuoveja kulkeutuu maaperään myös autojen rengaspölystä”, Selonen kertoo.

Lannoitteiden sisältämien epäpuhtauksien, kuten lasin, metallin ja muovin, raja-arvot tiukentuvat vuonna 2028.
”Rajoihin ei saisi päästä sillä, että vain murskataan epäpuhtaudet pienemmiksi.”

Biohajoavien muovien mädätysprosessissa on huomattu, että ne eivät aina hajoa toivotulla tavalla. Silloin muoviaines meneekin polttoon, jolloin biohajoavuudesta ei ole ollut mitään hyötyä.

”Pelloilla marja ja vihannesviljelyssä käytettäviä biohajoavia muovikatteita ei kerätä pois, vaan ne hajoavat ajan kanssa. Nyt on huomattu, että Suomessa hajoamisprosessi on hitaampaa.”