Kevään ja alkukesän viileät kelit ovat myöhästyttäneet marjojen kukintaa. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan kukinta on kolmisen viikkoa myöhässä.

Etelässä mustikkaan pääsee arvion mukaan heinäkuun loppupuolella. Kukinta alkoi eteläisessä Suomessa touko-kesäkuun vaihteessa ja Oulun tienoilla kesäkuun puolen välin jälkeen. Pohjoisemmassa marjat ovat edelleen kukassa. Varsinkin Pohjois-Karjalassa kukinta on ollut runsasta.

Mustikka sisältää runsaasti terveydelle hyödyllisiä ainesosia. Siinä on paljon A-, B- ja C-vitamiineja, ruuansulatukselle tärkeitä kuituja sekä magnesiumia ja kalsiumia. Mustikat sisältävät myös antosyaaneja, kasvin solunesteessä esiintyviä väriaineita, joilla on havaittu olevan ihmiselle hyödyllisiä terveysvaikutuksia.

Puolukka kukkii runsaana varsinkin Jyväskylän korkeudelta Oulun korkeudelle. Pohjoisen sadosta ei ole vielä arvioita, sillä kukinta ei ole alkanut vielä riittävästi.

Puolukka on runsassatoisin marjamme. Sen antioksidantit suojaavat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksilta sekä lihavuudelta. Puolukka sisältää bentsoehappoa, joka on luontainen säilöntäaine. Siksi marja säilyykin hyvin viileässä esimerkiksi survoksena.

Kukinnan lisäksi satoon vaikuttaa pölyttyminen. Mustikka ja puolukka tarvitsevat siis paljon pölyttäjähyönteisiä pörräämään ympärilleen kukinnan aikaan. Luonnonvarakeskuksen mukaan pölytyksen onnistumisesta ei ole tässä vaiheessa saatavilla tietoja, sillä marjojen raakileita ei vielä ole. Marjasadolle suotuisaa on ollut päivälämpötilojen pysyminen 10 asteen tietämillä sekä hallaöiden vähyys.