Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtamassa tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin kuusenneulasten ja mehuteollisuuden sivutuotteena syntyvien puolukan puristekakkujen sisältämiä bioaktiivisia ainesosia.

Kuusenneulasista ja puolukan puristekakuista saadaan uuttamalla antibakteerisia, vettä hylkiviä sekä biohajoavia vahoja. Niitä voitaisiin hyödyntää niin elintarvikkeissa, puhdistusaineissa, kosmetiikassa kuin lääketieteessäkin sekä tekstiilien ja huonekalujen pinnoitteissa. Näillä luonnonvahoilla olisi mahdollista korvata haitallisia ainesosia ja vähentää esimerkiksi mikromuovien tai erilaisista pinnoitteista peräisin olevien PFAS-yhdisteiden pääsyä luontoon.

Puolukasta ja kuusenneulasista uutettuja vahoja. Kuva: Jarkko Mikkonen.

”Tavoitteenamme on korvata kotimaisilla luonnonvahoilla muun muassa kosmetiikkateollisuudessa käytettäviä fossiilisia vahoja sekä ulkomaisia luonnonvahoja, joita ovat esimerkiksi Etelä- ja Väli-Amerikassa tuotettavat karnauba- ja kandelillavaha”, kertoo hankkeen koordinaattori, ryhmäpäällikkö Hanna Brännström Lukesta.

Vahojen raaka-aineita saadaan hakkuutähteistä ja elintarviketeollisuuden sivuvirroista, mutta niiden kustannustehokas saatavuus asettaa omat rajoitteensa laajamittaisen liiketoiminnan aloittamiseksi.

”Esimerkiksi marjojen satotaso vaihtelee vuosittain, ja talteen saadut määrät ovat pieniä maailmanmarkkinoiden valloittamiseen bulkkituotteilla. Metsiin jää hakkuiden jälkeen suuria määriä havupuiden neulasia, joiden kuivamassasta jopa yli 30 prosenttia on arvokkaita uuteaineita. Neulasten kustannustehokkaan hankintalogistiikan kehittäminen on yksi tutkimushankkeen tavoitteista”, kertoo Brännström.

Luonnonvarakeskuksen Bioproducts from Nature (BIO4P) -tutkimushankkeessa kehitetään liiketoimintajärjestelmää neulas- ja marjavahojen tuotantoon. Hankkeessa tuotettuja biovahoja testataan LUMENElla ja Fazerilla.

Tutustu Luonnonvarakeskuksen Natural Resources Institute Finland 2024 -raporttiin.