Vienoa tuhinaa seuraa pieni vaaleanpunainen nenänpää. Nenän jatkeena on puolivuotias muurahaiskäpy, joka kuikuilee uteliaana maailmaa pimeästä kodistaan.

Eläinlääkäri Lam Kim Hai nostaa sen syliinsä. On pieni ihme, että kämmenen kokoisena pelastettu poikanen selvisi elossa.

Poikanen joutui vastasyntyneenä laittoman pyynnin uhriksi emonsa mukana. Vietnamilainen luonnonsuojelujärjestö pelasti kaksikon, mutta emo ei selvinnyt. Samoin käy vuosittain noin sadalle tuhannelle muurahaiskävylle, jotka pyydetään laittomasti.

Arka, erakkona viihtyvä muurahaiskäpy kiertyy uhattuna kerälle, jolloin se on helppo saalis salametsästäjille. Muurahaiskäpyjen painosta 20 prosenttia on suomuja ja juuri niiden vuoksi muurahaiskävyt lukeutuvat maailman salakuljetetuimpiin nisäkkäisiin. Niiden suomuilla uskotaan olevan terveysvaikutuksia, ja myös liha on arvokasta.

Viime syksynä kansainvälinen uhanalaisten lajien kauppaa säätelevä CITES-sopimus kielsi muurahaiskäpyjen kaupan.

Muurahaiskäpyjä on kahdeksaa eri lajia, joista neljä elää Afrikassa ja neljä Aasiassa. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto arvioi kaikki lajit uhanalaisiksi. Suurin osa pyydetyistä eläimistä kulkeutuu Kiinaan tai Vietnamiin. Vietnam on salakuljetuksen keskiössä, ja iso osa takavarikoista tapahtuu maan rajoilla.

”Kaupankäynnin tila on järkyttävä, Vietnamissa esiintyviä lajeja on kaupan Afrikassa saakka”, Save Vietnam’s Wildlife -järjestön asiantuntija Madelon Rusman kertoo.

Madelon Rusman hoitaa muurahaiskäpyjä päivittäin. Kuva: Kaisu Jansson

Paikallisen luonnonsuojelujärjestön ohjelmavastaava Tran Quang Phuong on tehnyt intohimoisesti työtä muurahaiskäpyjen suojelemiseksi.

Ennen Vietnamissa lääkäri saattoi määrätä muurahaiskävyn suomuja käytännössä mihin tahansa vaivaan. Rahat lääkkeistä sai takaisin vakuutuksesta.

”Nyt tilanne on muuttunut, eikä vakuutus enää korvaa muurahaiskävyn käyttöä lääkkeenä. Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta”, hän kertoo.

Teksti: Susanna Vilpponen

Juttu on julkaistu Suomen Luonnossa 7/2017.

CITESmuurahaiskäpysalakauppa