Pyydystimme liiteristämme Kiskosta pikkunisäkkäitä. Mikä kuvassa olevista on myyrä ja mikä hiiri? Itse veikkaisin, että ylin on metsämyyrä. Miten suuri mahdollisuus on sairastua myyräkuumeeseen? Entä tartuttaako myös metsähiiri tautia?

Olet oikeassa arvellessasi, että ylin on metsämyyrä. Kaksi alempaa ovat metsähiiriä. Metsämyyrän tuntee helposti hännästä, jonka pituus on noin puolet ruumiin pituudesta. Selkäpuolen värityksessä on ruosteenpunaista sävyä, joka puuttuu melko samankokoisilta pelto- ja kenttämyyriltä. Metsähiirellä taas on suuret korvat, isot silmät ja noin ruumiin mittainen, lähes karvaton häntä. Usein mökeillä ja omakotitaloissa tavattavan kotihiiren häntä on meillä aina vähän ruumista lyhyempi ja korvat pienemmät.

Myyräkuumetta levittävät metsämyyrät. Sen saa helpoimmin puuvajoista ja muista tiloista, joissa on oleskellut tai oleskelee metsämyyriä. Myyrien kantamia taudinaiheuttajia Puumala-virus joutuu niiden virtsaan ja sen kuivuessa ilmaan, josta viruspartikkeleita voi siirtyä ihmisen keuhkoihin.

Munuaistulehdus ”myyräkuume” on joskus hyvin vakava sairaus. Meillä se on tappanut ihmisiä vain hyvin harvoin, mutta esimerkiksi Koreassa virus tappaa jopa melkoisen osan sairastuneista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomessa oli myyräkuumeeksi tunnistettuja infektioita esimerkiksi vuonna 2012 yli 1800. Kaikki infektoituneet eivät saa oireita.

Suurin osa metsämyyristä ei ole infektoituneita, mutta osa on ja tämän osuuden suuruus vaihtelee alueittain ja vielä vuodesta toiseen. Lisäksi myyrien määrä vaihtelee syklisesti: niitä on niin sanottuna myyrävuosina jopa monikymmenkertaisesti enemmän kuin niukimman esiintymisen vuosina. Tästä syystä sairastumisen todennäköisyyttä on mahdoton sanoa.