Lintujen muutto on yksi kevään näyttävimpiä ilmiöitä. Tutkijat ovat jo pitkään ounastelleet siivekkäiden nopeutta ja sitkeyttä, mutta vasta satelliitti- ja valopaikannintutkimukset ovat osoittaneet lintujen todelliset kyvyt.

10 kuukautta yhtämittaisesti ilmassa. Niin tekee tervapääsky. Lundin yliopiston tutkijat selvittivät tervapääskyn lentoa valopaikantimilla, jotka tallensivat myös linnun kiihtyvyyden. Tutkimus paljasti, että linnut sekä parittelevat että nukkuvat ilmassa. Tervapääskyt lentävät 20-vuotisen elämänsä aikana matkan, joka vastaa seitsemää edestakaista käyntiä kuussa. Tutkimus julkaistiin Current Biology -tiedelehdessä 2016.

97 kilometriä tunnissa on heinä­kurpan huippunopeus. Ruotsalais-brittiläinen tutkimus paljasti, että heinä­kurppa on pitkillä matkoilla nopein maalintu. Se taittaa 4300–6800 kilometrin mittaisia muuttomatkoja 54–97 kilometrin tuntivauhdilla, juurikaan ilman myötätuulien tuomaa apua. Aikaa kuluu 2–4 vuorokautta. Tutkimus julkaistiin Biology Letters -tiedelehdessä 2011.

11 680 kilometriä on pisin mitattu yhtä­jaksoinen muutto­lento. Se on punakuirin muuttomatka pesimä­seuduilta Alaskasta talvehtimaan Uuteen Seelantiin. Yksi sitkeä naaraslintu selvitti matkan yhdeksässä päivässä, ilman juoma- tai lepotaukoja. Ennätyskuiri urakoi muuttomatkansa noin kolmen kilometrin korkeudessa myötätuulen siivittämänä. Tutkimus julkaistiin Proceedings of the Royal Society -tiedelehdessä 2009.

Juttu julkaistiin Suomen Luonnossa 4/2018.