Aika tehdä seipiö

Birdlife Suomen Tiira-havaintopalveluun on merkitty havaintoja vuodesta 2006 alkaen. Havaintomäärien huiput kertovat aika hyvin, milloin eri muuttolinnut hallitsevat maisemaa Suomen eteläosissa, siellä on nimittäin erityisen paljon aktiivisia lintujen kirjaajia.

Moni lintulaji aloittaa muuton jo maaliskuussa, tai jopa aiemmin. Näin tekee muun muassa kiuru. Vasta huhtikuun alussa se on kuitenkin tilastojen mukaan kuuluvin osa peltomaisemaa. Isokoskelohavainnot nousevat myös huippuunsa huhtikuun alussa, ja pysyvät lukuisina koko kuukauden ajan. Samaan ­aikaan töyhtöhyypän jo helmikuussa alkanut muutto huipentuu. Heti kuukauden aluksi myös vikkelien kottaraisten pääjoukot ilmaantuvat piristämään Etelä-Suomen kulttuurimaisemaa.

Huhtikuun keskivaiheilla voi kaikkein varmimmin kuulla kurjen keväthuudon, ja kuovit alkavat kailottaa pelloilla. Myös muuttavat haukat ilmaantuvat taivaan kirkkauteen kiertelemään. Lintutornin luona äänimaailmaa hallitsevat rantametsän peipot, ruovikon pajusirkut sekä lokit. Keskellä huhtikuuta on naurulokin, kalalokin ja selkälokin havainto­huippu.

Huhtikuun lopulla lintujen paljous vain tihenee. Silloin voi kuulla taivaanvuohen mäkätyksen ja nähdä meren- tai järvenlahdella joukoittain uiveloita, haapanoita, jouhisorsia, lapasorsia, punasotkia ja telkkiä. Laulurastaan laulukone on kaikkein kovimmassa käytössä, ja pääosin myöhemmin saapuvan satakielen muutto alkaa.

Hyvä käytännön vinkki keväistä lintujen paljoutta katselevalle on seipiön valmistaminen – ilman sitä hartiat jumiutuvat helposti. Klassinen seipiö syntyy katkaistusta jääkiekkomailan varresta. Kiikarin alle sopivan sovitepalan voi puolestaan sahata itse kumikiekosta tai toisesta pätkästä samaa mailaa. Mailan kädensijassa on eristysteippi valmiina.

Seuraa kuhinaa pajuilla

Huhtikuussa on mukava seurata, miten hyönteiset lentelevät touhukkaina pajusta pajuun ja hoitavat pölytystä.

Silkkisen pörröiset pajunkissat, joita pääsiäisnoidat keräävät vitsoihinsa, ovat pajujen kukintoja. Ne eivät vain ole vielä kukassa. Nyt niiden silkkisten karvojen läpi alkaa työntyä keltaisia hede- eli poikakukkia tai vihertäviä emi- eli tyttökukkia. Kukinnot sijaitsevat eri pajuyksilöissä, pajut ovat näet kaksikotisia kasveja.

Kun hyönteiset lentelevät kukasta kukkaan, niitä kiinnostaa joko siitepöly tai kukkien mesi. Sitä ne eivät ehkä tule ajatelleeksi, että lento saattaa alkaa yhden pajulajin kukasta ja päättyä toisen lajin kukkaan. Suomessa kasvaa parikymmentä eri pajulajia, ja niiden välillä tunnetaan paljon risteymiä.

Vinkki! Varjele pajuja. Kimalaiskuningattarille pajujen kukinta on kaikkein tärkein ravinnonlähde, ja se ratkaisee monen muunkin kasvin pölyttymisen myöhemmin kesällä. Kimalaiskuningattaret panevat nyt pystyyn uusia yhdyskuntia paljolti pajujen varassa.

Kuvitus: Juha Ilkka

10.4. Kangasperhoset kuoriutuvat

Ensimmäiset lentävät kangasperhoset (Callophrys rubi) havaitaan keskimäärin 10. huhtikuuta. Ajankohta käy ilmi päiväperhosseurannan ensihavainnoista kuluneen kymmenen vuoden ajalta. Ne neitoperhoset, sitruunaperhoset ja nokkosperhoset, jotka silmä useammin keväällä huomaa, ovat talvehtineet aikuisina. Pieni kangasperhonen sen sijaan on kotelotalvehtija, ja kevään ensimmäinen toukasta kuoriutuva päiväperhonen. Senkin voi löytää ruokailemasta pajun kukilta.

Kuvitus: Juha Ilkka

kangasperhonenkiikaritluonnonkalenterimuuttolinnutpajupajunkissatpölyttäjätseipiö

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.