Elokuussa harmaahaikarat valtaavat koko Suomen. Nuoret linnut lentävät pitkälle sisämaahan ja aina Lappiin asti.

”Ne ovat tyypillinen esimerkki linnuista, joiden oletetaan tutkailevan tulevaisuuden pesimäseutuja pohjoisen suunnassa”, kertoo BirdLife Suomen asiantuntija Heikki Helle.

Harmaahaikara on runsastunut ja levittäytynyt viime vuosina pohjoisemmas.

”Kaksikymmentä vuotta sitten oli aika tavalla harvinaista nähdä harmaahaikara Lapissa, mutta nykyään niitä nähdään siellä vuosittain”, hän sanoo.

Myös jalohaikaran voi juuri nyt nähdä jopa Perämerellä asti. Laji on vasta hiljattain alkanut pesiä Suomessa, mutta elokuussa lintuja saapuu myös Suomenlahden yli Virosta.

Haikaroiden lisäksi pohjoisia seutuja katsastavat muun muassa punajalkahaukat.

”Nuoria lintuja nähdään Suomessa elokuulta lähtien. Siinä voisi olla kyse samasta ilmiöstä, että ne lähtevät seikkailemaan maailmalle.”

Helteen mukaan hyvinä pesimävuosina Virosta saapuu runsaasti siivekkäitä. Nuoria lintuja jouduttavat myös suotuisat säät ja tuulet.

Syysmuuton alku voi tuoda maahan harhailevia pikkulintuja, kuten kaukana Siperiassa pesiviä isokirvisiä. Toisinaan linnuilla on vaikeuksia tulkita päänsä sisäistä kompassia, ja ne saattavat lähteä jopa täysin vastakkaiseen suuntaan kuin lajitoverinsa.

Aina väärä suunta ei tarkoita linnulle pikaista loppua. Helle kertoo, että harhailevat isokirviset ovat löytäneet uuden talvehtimisalueen Välimeren maista.

Nykyään Euroopassa talvehtii vakiintunut joukko isokirvisiä. Eksyminen voikin olla uuden alku.

Vinkki! Nuoret linnut voivat olla kiperiä tunnistettavia, sillä monilla lajeilla höyhenpuvun tuntomerkit kehittyvät ajan kanssa. Tarkista nuoruuspuvun ulkonäkö lintukirjasta tai netistä, jotta tiedät, mitä etsiä.