Lyhenevä päivä käynnistää metsäjäniksen ja pienten näätäeläinten karvanvaihdon. Ruskean kesäturkin alta puskee esiin häikäisevän valkoinen puku.

Asiantuntija Heidi Kinnunen Helsingin yliopistolta kertoo, että karvapeite vaihtuu nopeasti, vain muutamassa viikossa.

”Pohjois-Suomessa kärpän turkki vaihtuu lokakuussa, mutta etelämpänä vaihtokarvaisia voi tavata vielä joulukuussa. Metsäjänis kulkee samassa rytmissä, mutta keväällä se voi olla kärppää hitaampi.”

Perimä säätelee karvanvaihtoa, eikä se tapahdu kaikilla yksilöillä samaan aikaan. Kun lumetkin saapuvat joka vuosi eri aikaan, jonain vuonna sää suosii aikaista vaihtajaa, toisena taas viimetinkailijaa.

Kun ajoitus ei osu kohdalleen, hieno lumipuku loistaa räikeänä loppusyksyn harmaudessa.

Viime hetket ennen pysyvän lumipeitteen satamista ovatkin hyviä turkinvaihtajien tarkkailuun. Kärppä ja lumikko ovat päiväaktiivisia eläimiä. Metsäjänikseenkin voi törmätä päiväsaikaan, vaikka se liikkuu mieluiten hämärän ja pimeän tarjoamassa suojassa.

Kaikki kolme eläintä osaavat vilistää äänettömästi karkuun, mutta valkoisessa turkissaan piilottelija osuu helpommin silmiin.

Talviturkit loistavat yhtä lailla petojen näkökentässä. Ennen lumien tuloa turkkinsa vaihtanut jänis jää lajitovereitaan helpommin ketun ja muiden petojen saaliiksi.

Kärppä ja lumikko ovat itsekin näppäriä petoeläimiä, mutta ne voivat joutua petolintujen kynsiin, kertoo Kinnunen.

”Etenkin huonoina myyrävuosina, kun petojen on pakko liikkua paljon, niillä on suuri riski jäädä nälkäisten petolintujen saaliiksi”, hän sanoo.

Vinkki: Kärppä vai lumikko? Yritä nähdä häntä. Talvipuvussa kärpän musta hännänpää erottuu hyvin. Lumikon häntä on kokovalkoinen. Kärppä on myös lumikkoa suurempi, mutta ilman vertailukohtaa koko on epävarma tuntomerkki.