Nopeasti jäätyvä vesi valtaa tilaa voimalla. Märkä maa voi jäätyessään ratkeilla rikki. Oulun yliopisto ja Geologian tutkimuskeskus julkaisivat syksyllä tutkimuksen jäätymisen aiheuttamista järistyksistä ja niiden vaikutuksista rakennettuun ympäristöön.

Yliopisto tiedottaa, että lumesta puhdistetut tiet ovat alttiita pakkasjäristyksille, ja aiemmin niiden oletettiin olevan järistysten päälähde. Tutkijat kuitenkin yllättyivät huomatessaan, miten suuri merkitys soilla ja ojilla oli.

”Havaitsimme, että pakkasjäristysten eli jääjäristysten päälähteet ovatkin soilla, kosteikoilla ja alueilla, joilla on korkea pohjaveden pinta tai joihin vesi kertyy”, geofysiikan professori Elena Kozlov­skaya kertoo tiedotteessa.

Pakkasjäristyksiä syntyy eniten tilanteissa, joissa lämpötila laskee nopeasti suojan puolelta reilusti pakkaselle.

”Pakkasjäristysten liikkeet näyttävät tapahtuvan soita ja ojia myöten, eli ne johtavat järistyksiä”, Kozlovskaya kuvaa.

Järistyksen voi kokea itse. Maa järisee samaan tapaan kuin tavarajunan täristäessä ohi. Halkeamisesta saattaa myös kuulua paukahtavia ääniä.

Tutkimuksessa osoitettiin, että pakkasjäristysten aiheuttamat repeämät voivat vahingoittaa rakennuksia, kellareita, putkistoja ja teitä.

Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos saattaa saada järistykset yleistymään, sillä kuumeneva ilmasto on tehnyt sään ääri-ilmiöistä yleisempiä.

Oulun yliopiston ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijoiden tavoitteena on luoda järjestelmä, joka voisi ennustaa pakkasjäristyksiä maaperäaineiston ja satelliittidatan pohjalta.

Vinkki! Jään aiheuttamat paukahdukset ovat tuttuja etenkin järvi- ja merialueilla. Jääkansi elää vaihtuvien lämpötilojen mukaan, se kutistuu ja laajenee. Kuuntele jään ääniä osoitteessa suomenluonto.fi/uutiset/jaan-aania/

jääjäätyminenluonnonkalenterimaanjäristyspakkasjäristys

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.