Miten pieni lintuemo pystyy pitämään sisällään monta munaa ennen munintaa? Onko linnuilla kohtu? Kykeneekö se lentämään munien painon kanssa? Miten naaras hankkii itselleen ruokaa sinä aikana? Kauanko naaras kantaa munia?

Lintunaaraiden lisääntymiselimistön muodostavat munarauhanen ja siitä viemärisuoleen johtava munatiehyt. Linnut munivat viemärisuolen kautta. Kuten nimikin kertoo, lintu myös ulostaa ja erittää aineenvaihduntatuotteet saman aukon kautta.

Pesimisen alkamista säätelee hormonitoiminta, joka aktivoituu paikkalinnuilla päivän pidentyessä ja muuttolinnuilla muuttomatkan jälkeen. Muninnan ja haudonnan lisäksi pesän rakentaminen kuuluu tärkeisiin lisääntymistoimintoihin. Itse munintaa edeltää parittelu tai yleensä sarja paritteluja, jolloin lintunaaras saa munien hedelmöittymiselle tärkeät siittiöt koiraalta.

Munat kehittyvät naaraan lisääntymiselimistössä yksi kerrallaan, pikkulinnuilla päivän välein. Munien lukumäärä kertoo samalla, kuinka monta päivää muninta on kestänyt. Lintuemo ei siis pidä sisällään useita munia samaan aikaan.

Naaraan täytyy kuitenkin olla hyvässä kunnossa pystyäkseen munimaan, ja sen vuoksi on tavallista, että koiraat ruokkivat naaraita ennen munintaa, jolloin ravinnontarve on suurin. Keväisin pesimäajan alussa nähdään pikkulintunaaraiden ja monien muidenkin lintujen, esimerkiksi tiirojen, kerjäävän ruokaa koiraalta poikasten tavoin. Nämä havainnot aiheuttavat myös säännöllisesti liian varhaisia ilmoituksia poikasten kuoriutumisesta.

Munarauhasessa munasoluista kehittyneistä munien esiasteista valmistuu yhden päivän aikana munatiehyessä valmis muna. Keltuaisen ja valkuaisen valmistaminen lintujen muniin on siis nopeaa. Lisääntymistä ohjaa monimutkainen hormonitoiminta, jossa samat hormonit kuin nisäkkäillä ja siis meillä ihmisilläkin, estrogeeni ja progesteroni, määräävät ovulaation. Linnuilla kohtua vastaa parhaiten kuorirauhanen, munatiehyen osa, jossa muna lopullisesti valmistuu, saa kalkkikuoren ja sen tyypillisen värikuvioinnin.

Naaraan paino nousee munintaa ennen mutta paljon vähemmän kuin munien yhteispaino on. Muniva lintu liikkuu ja lentää munintakauden aikana, mutta se pyrkii säästämään energiaa. Se ruokailee aktiivisesti ja kerjää lisäksi ruokaa koiraaltaan.

Mikäli ravintotilanne on huono, esimerkiksi epäedullisten säiden vuoksi, pesiminen saattaa viivästyä tai peräti siirtyä seuraavaan vuoteen. Pesiminen ei voi kuitenkaan lykkääntyä hyvin pitkään, sillä poikasten kuoriutuminen on perinnöllisesti sopeutunut parhaaseen ravinnon saannin ajankohtaan. Eräät lajit pystyvät kuitenkin pesimään useita kertoja kesässä, mutta myöhäisissä pesyeissä on vähemmän munia kuin pesimäkauden alkaessa.