Luonnontieteellisten museoiden vitriinit näyttävät vain hippusen siitä, mitä museot kätkevät sisäänsä ja mikä on niissä tehtävän työn merkitys. Esimerkiksi Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon uumenissa on käsittämättömän laaja kokoelma kasvi- ja eläinnäytteitä, joista tutkijat selvittävät luontomme rikkautta.

Alkuperäisen luonnon suojelun keskeinen osa on lajintuntemus. Siihen liittyy myös uusien lajien etsintä ja määritys. Työ ei onnistu ilman spesialisteja, joita täytyy myös kouluttaa ja joille on voitava tarjota työpaikka. Pelkkä intohimoinen harrastus ei riitä, vaikka sekin on erittäin arvokasta toimintaa.

Useimmat luonnontieteelliset museot ovat osa yliopistoja. Nykyisessä yliopistojen toiminnan tehostamisessa on vaara, ettei museoiden samoin kuin kenttäasemilla tehtävän perustutkimuksen merkitystä ymmärretä riittävän hyvin. On erittäin lyhytnäköistä, jos niiden resursseja leikataan siten, että toiminta vaikeutuu.

Näin on jo osin tapahtunutkin. Hallituksen säästökehyksen toteuttamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö
leikkasi 16 prosentilla Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon rahoitusta vuosille 2013–2016.

Yliopistojen merkitys on paljossa muussakin kuin nopeiden tulosten tuottamisessa. Perustutkimus on ehdottoman välttämätöntä, ja sen tuomat hyödyt tulevat usein viiveellä ja joskus yllättäenkin.

Tilaa Suomen Luonto -lehti 9/2013.
Tilaa Suomen Luonto kotiisi >>>
Digitaalinen näköisversio Lehtiluukusta >>> 4 €.
Suomen Luonto on nyt myös App Storessa ladattavissa iPhoneen ja iPadiin! Lataa sovellus >>

luonnontieteellinenmuseoperustutkimus

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!