Susi jakaa suomalaisten mielipiteitä enemmän kuin mikään muu eläin. Ääripäät ovat kaukana toisistaan, joten yhteisiä linjauksia on ollut vaikea löytää. Poronhoidon takia suuri osa Suomesta on susilta pois, ja siksi eteläinen, läntinen ja itäinen Suomi ovat avainasemassa suojelussa.

Yrityksiä suden ja ihmisen rinnakkaiseloon on tehty. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen avoin pantasusiseuranta oli tarkoitettu metsästäjien avuksi, jotta sudet eivät tappaisi heidän ajossa olevia koiriaan. Hyvästä palvelusta jouduttiin kuitenkin luopumaan, koska salametsästäjät käyttivät sitä hyväkseen.

Juuri pantaseurannan kaltaiset innovatiiviset ratkaisut auttaisivat susiongelmaan. Myös Länsi-Suomeen palkattu susisovittelija on hieno idea ja kokeilu on tuonut hyviä tuloksia.

Mitä enemmän susista on pätevää tietoa, sitä onnistuneempia ratkaisuja voidaan löytää. Pelko on varmasti aitoa, mutta perusteeton pelko pitäisi saada hälvennettyä. Asutuksen lähellä elävistä susista on nyt saatu tärkeää tietoa: kaikki taajamien liepeillä elävät sudet eivät ole pihasusia. Osa niistä vain yrittää päästä mahdollisimman sukkelasti asutuksen ohi väljemmille seuduille. Tällaisista susista ei ole haittaa kenellekään.

Eri asia ovat pihoihin varta vasten tulevat sudet. Susi on luonnostaan arka, ja ihmisten nurkissa pysyttelevä, peloton susi on jollain tavalla sairas. Ei susien paikka tietenkään ole pihoilla, vaan ihanteellisimmin erämaissa omissa laumoissaan. Ihannetilaa ei useinkaan saavuteta, joten silloin on etsittävä muita vaihtoehtoja.