Petteri Orpo puhui Heinävedellä vaelluskalojen puolesta – ja kertoi Suomen Luonnolle myös kantojaan ympäristöväen kritisoimaan vesilakiuudistukseen ja vesistöjen tummumiseen
Petteri Orpo kävi Palokissa taivuttelemassa kuntapäättäjä hyväksymään valtion ostotarjouksen voimalaitoksesta. Kuva Antti Ylitalo
Heinävedellä järjestettiin viime viikon lopulla (28.8.) tilaisuus Palokin vesivoimalaitoksen mahdollisesta purusta ja alueen koskien ennallistamisesta.
Ennallistaminen vapauttaisi yhdeksän koskea äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen ja erittäin uhanalaisen järvitaimenen käyttöön. Vuonna 1961 rakennetun pienvoimalan purkamisella voidaan mahdollisesti estää tärkeiden vaelluskalakantojen sukupuutto.
Vain yhden pienvoimalaitoksen purulla ja koskien ennallistuksella saataisiin lohikaloille noin 26 hehtaaria lisää kutualuetta. Luonnonvarakeskus arvioi että kunnostetuissa koskissa ja vapaassa virrassa poikasten tuotanto voisi olla 5000–11 700 poikasta vuodessa.
Ennallistaminen kestäisi muutamia vuosia ja paikallisten vaelluskalakantojen mahdollinen elinvoimaistuminen jopa kymmenen vuotta lisää.
Palokinkoskien ennallistaminen olisi toteutuessaan Suomen historian suurin virtavesien ennallistamishanke.
Vuonna 2025 Sysmän Virtaankosken pato purettiin ja koskeen kunnostettiin vajaan hehtaarin kutualue. Virtaankoski on yksi tärkeimmistä osista Tainionvirrassa, joka taas on tärkeä vaelluskalojen kutujoki. Jos Palokinkosket ennallistetaan, se vastaisi kutualueeltaan lähes kolmeakymmentä Virtaankoskea.
Palokin koskien ennallistaminen kirjattiin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan.
Valtio on tarjoutunut kesäkuussa maksamaan pienvoimalaitoksesta 40 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalan sähkö Oy (PKS) ei ole hyväksynyt valtion tarjousta vaan pitää sitä liian matalana.
PKS:n mukaan pienvoimalaitos on 80 miljoonan arvoinen. Valtioneuvoston kanslian tilaaman selvityksen mukaan Spring advisor -konsulttiyhtiö on arvioinut pienvoimalaitoksen arvoksi noin 35 miljoonaa euroa.
Petteri Orpo tapasi Palokissa muun muassa Jukka Mähösen, Harri Bromanin ja Matti Viialaisen. Broman lupasi tilaisuudessa maksaa yhtiönsä kautta yhden kosken kunnostuksen. Kuva Sampsa Hannonen
”Tarjous on tehty sillä mielellä, että syksyllä saadaan ratkaisu”
Viime vuoden marraskuussa järjestetyssä Itä-Suomi Forumissa Orpo vaati, että koskien ennallistamistyö pitää saada liikkeelle tällä hallituskaudella. Palokin ennallistamishankkeeseen odotetaan pian edistystä Joensuun suurseminaarissa, joka järjestetään syyskuussa.
”Kesän tarjous on tehty alueen kunnille ja omistajille sillä mielellä, että syksyllä saadaan ratkaisu”, sanoo Orpo.
Viime viikon tilaisuudessa kerrottiin, että ennallistamista varten perustetaan Vapaa Palokki -rahasto.
Lahjoituksia on antanut muun muassa vaateyhtiö Patagonia, joka lahjoitti hankkeeseen oman rahastonsa kautta noin 1,7 miljoonaa euroa. Muitakin kansainvälisiä organisaatioita on mukana, kun eurooppalainen luonnonsuojelujärjestö Open rivers programme lahjoitti hankkeeseen 1,9 miljoonaa euroa.
Orpo kertoo olevansa innoissaan viime vuosien virtavesien ennallistamishankkeista. Hän kertoo, että on nähnyt, kuinka taimenet palaavat Virtaankoskelle ja Hiitolanjokeen.
”Kalat todellakin palasivat heti. Palokissa on lupa odottaa samaa.”
Palokin koskia juoksutetaan. Kuva Sampsa Hannonen
Orpon hallitus on tehnyt myös muuta vaelluskaloihinkin vaikuttavaa vesipolitiikkaa. Toukokuussa julkaistiin vesilakiesitys.
Lakiesityksellä on haluttu puuttua nollavelvoitevoimaloihin, joihin ei entuudestaan kohdistunut kalatalousvelvoitteita. Tällaisia nollavelvoitevoimaloita on Suomessa enintään 140. Nollavelvoitevoimalat hyödyntävät virran energiaksi, mutta niillä ei ole minkäänlaisia velvoitteita kompensaatioihin tai esimerkiksi kalateihin.
Palokin pienvesivoimala ei ole yksi näistä 140 nollavelvoitevoimalasta, koska siihen kohdistuu noin 17 000 euron vuosittainen kalatalousvelvoite. Kalanistutusta on tehty Palokinkoskilla 1960-luvulta lähtien.
Orpon hallituksen vesilakiesityksessä nollavelvoitevoimaloita ei kuitenkaan määrätä rakentamaan kalatietä.
Hallituksen esityksen mukaan kalatien rakentamisen sijaan pienvoimalat voidaan määrätä tekemään kalaistutuksia tai maksamaan kalatalousmaksua.
Vesilakia on säädetty kahdeksan vuotta, ja lakiesitys on otettu ympäristöjärjestöissä vastaan kriittisin äänenpainoin. Vesilakiesityksen ei nähdä suojelevan riittävästi virtavesiä ja paikoittain äärimmäisen uhanalaista vaelluskalakantaa.
Miksi vesilakiesityksessä pienvoimaloita ei määrätä tekemään kalateitä?
Orpo kertoo, että hänen pitää muistutella esitystä mieleen. Hän vastaa myöhemmin kysymykseen kirjallisesti näin:
Esityksessä on arvioitu perustellummaksi tapauskohtainen harkinta, jossa huomioidaan muun muassa kalakantojen elinolosuhteiden ja vaellusyhteyden palauttamisen mahdollisuudet vesistöalueella sekä pienvoimalaitoksen merkitys sähköntuotannolle. Esityksen myötä uuden kalatalousvelvoitteen määrääminen nollavelvoitelaitokselle on nyt mahdollista. Samalla toimet voidaan kohdistaa sinne, missä vaelluskalakantojen kannalta voidaan saavuttaa suurin hyöty.
Pitkähkössä vastauksessa Orpo pitää vesilakiesitystä erittäin tarpeellisena, ja on tyytyväinen sen saattamisesta eduskunnan käsittelyyn. Orpo kirjoittaa myös, että vesilakiesitys on ollut kompromissi, ja että lain valmisteluvaiheessa lopputulokselta odotettiin kokoomuksen leirissä enemmän.
Miten vastaat ympäristöjärjestöjen kritiikkiin vesilakiesityksestä?
Orpo kertoo, että hän ymmärtää ympäristöjärjestöjä oikein hyvin, koska ne hakevat ”maksimaalista tulosta ympäristönäkökulmalla”.
”Hallitus taas joutuu kaikissa muissakin asioissa tasapainoilemaan, kun se etsii mahdollisimman hyvää ratkaisua.”
Tasapainoilu epävarmassa talous- ja turvallisuustilanteessa on Orpon mukaan aiheuttanut sen, ettei suurempaa budjettia luonnonsuojeluun riittänyt.
”Sen pitää olla siellä, koska tämä on selkeästi iso ongelma” – Orpo pitää vesistöjen tummumista ongelmana ja haluaa sen seuraavan hallituksen asialistalle
Hallitus on leikannut noin kolmanneksen luonnonsuojelun rahoituksesta.
”Jos olisi ollut taloudellisia resursseja enemmän, olisimme tehneet enemmän.”
Orpo näkee erilaisissa intresseissä yhdistämisen mahdollisuuksia.
”Edustan tässäkin asiassa sitä, että asiat pitää pystyä laittamaan yhteen.”
Esimerkiksi vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite tulee olemaan Orpon mukaan ”kovan työn takana”.
Ensi kevään eduskuntavaaleissa kokoomuksen katse on hänen mukaansa vesistöissä, Itämeressä ja sen saaristossa.
”Vesikysymykset pitää olla edelleenkin kärjessä eli virtavedet, sisävedet ja kaiken kaikkiaan niiden laatu.”
Onko metsäteollisesta maankäytöstä aiheutuva vesistöjen tummuminen sellainen asia, johon tulisi puuttua? Orpo sanoo, että vesistöjen tummuminen on tärkeää ottaa mukaan seuraavan hallituksen asialistalle.
”Sen pitää olla siellä, koska tämä on selkeästi iso ongelma.”
Orpo on huomannut myös oman mökkijärvensä vedenlaadun tummuneen. Kainuussa sijaitsevan järven vesi on synkistynyt reilun kahdenkymmenen vuoden aikana.
”Ja se on vain yksi tuhansista ja tuhansista järvistä.”
Tilaa Suomen Luonto
Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!
Alk. 3 numeroa 23,40 €.