Suomen merialueiden rannikkovesien tila on heikentynyt. Jokien kautta merelle valuvaa kuormitusta on saatu jonkin verran vähennettyä, mutta väheneminen ei ole ollut veden laadun paranemisen kannalta riittävää. Sen sijaan järvien ja jokien pintavesien laatu oli pääosin pysynyt ennallaan ja paikoittain hieman parantunut.

Koska ilmastonmuutos tulee lisäämään sadantaa ja siten ravinteiden valumista vesistöihin, paremmalla vesiensuojelulla on kiire.

Ympäristöministeriö tiedotti maaliskuussa, että se käynnisti kuluvana vuonna tehostetun vesiensuojeluohjelman. Rahaa muun muassa maatalouden kourmituksen vähentämiseen, vesistöjen kunnostamiseen ja tutkimukseen varataan 45 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021.

Rehevöityminen vaivaa merialueita

Suomenlahden rannikkovesien tila on joillakin alueilla hieman parantunut, mikä johtuu pitkälti Pietarin jätevesien tehostuneesta puhdistuksesta. Myös läntisen Uudenmaan rannikkovedet ovat parantuneet huonosta välttäväksi. Kuitenkin Pohjanlahteen verrattuna Suomenlahden kunto on huonompi, johtuen pitkälti Suomenlahden ja Itämeren pääaltaan syvänteistä tulevasta sisäisestä ravinnekuormituksesta.

Suomenlahden rannikkovesien puhdistumista jarruttavat toisaalta maalta edelleen valuva ravinnekuormitus, mutta myös avomerialueelta tuleva ravinnekuormitus. Suomenlahden avomerialueet ovat heikentyneet vuosina 2011–2016 verrattuna 2007–2011 tilanteeseen (Suomen ympäristökeskus, Suomen meriympäristön tila 2018).

Rannikkovesistä vain reilu 10 prosenttia luokitellaan tilaltaan hyväksi. Nämä alueet sijaitsevat Pohjanlahdella.

Järvet ja joet paremmassa kunnossa

Järvien pinta-alasta miltei 90 prosenttia on erinomaisessa tai hyvässä kunnossa. Tulos johtuu pitkälti siitä, että suurten järvien tila on pysynyt hyvänä. Sen sijaan lukemattomat pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä.

68 prosenttia joista ovat vedenlaadultaan niin ikään hyvässä tai erinomaisessa kunnossa, mutta nämä joet sijaitsevat pääosin Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Valtaosa Etelä-Suomen ja länsirannikon joista on luokiteltu vedenlaadultaan välttäviksi tai heikoiksi ja jokia vaivaa liettyminen. Liettyminen johtuu maalta tulevasta maa- ja metsätalouden kuormituksesta sekä vesirakentamisesta, kuten padoista ja uomien perkaamisesta.

Vesirakentaminen hidastaa tai estää uoman luonnollisen virtausnopeuden ja on vähentänyt erityisesti nopeita virtapaikkoja, kuten koskia. Nopea virtaus estää liettymistä ja kiintoaineiden kertymistä pohjalle.

Suomen puhtaimmat vedet sijaitsevat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Myös suurelta osin Keski-Suomea vesien laatu on aika hyvällä tolalla. Huonompilaatuiset vesialueet sijaitsevat siellä, missä on eniten ihmisiä ja maataloutta, eli etelä- ja länsirannikolla.

Tiedot perustuvat ympäristöministeriön julkaisemaan tuoreeseen arvioon maamme pintavesien tilasta. Edellinen arvio julkaistiin 2013.

Lue lisää Itämeren tilasta ja tulevaisuudesta 19. syyskuuta ilmestyvästä Suomen Luonnosta 7/2019.

Itämerijoetjärvetpintavesien tilarannikkoalueetvesiensuojeluvesistöt