Mulla on tylsää, mitä mä tekisin?, on koronakevään aikana kuulunut varmasti useammastakin lastenhuoneesta. Kun korviin seuraavan kerran kantautuu jotain vastaavaa, nappaa muksu mukaan puutarhahommiin.

”Puutarhanhoito on mainio keino purkaa energiaa. Ulkopuuhista tulee terve väsymys, ja illalla uni maistuu”, toteaa Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksen toiminnanjohtaja Eeva-Maija Bergholm.

”Viljelyharrastus vahvistaa myös luontosuhdetta ja opettaa mistä ruoka tulee.”

Bergholm neuvoo aloittamaan helpoista ja houkuttelevista kasveista. Esimerkiksi herneet maistuvat useimmille, ja ovat helppoja kasvattaa. Salaatteja ja retiisiä ehtii kylvää vielä kesäkuussa. Umpituttu pottukin kannattaa muistaa.

”Perunoiden kaivaminen maasta on kuin aarteen etsintää”, Bergholm sanoo.

Pienen puutarhurin motivoinnissa kannattaa luottaa yksinkertaisiin ideoihin. Oma puutarhakaverini, nyt jo päteväksi multasormeksi kasvanut esiteini muistaa edelleen, miten hauskaa oli saada oma viljelylaatikko.

”Oli kiva päättää itse, mitä kylvää. Kastelua oli tosin joskus vaikea muistaa.”
Tänä kesänä aiomme seurata kasvun ihmettä myös teknologian avulla ja kuvata kasveja. Valokuvia viljelyn vaiheista on varmasti mukava katsella myöhemmin.

Myös oikea asenne on tärkeää. Satomäärät, viivasuorat kylvörivit ja muut nipotukset voi unohtaa ja keskittyä hauskanpitoon.

”Viljely on lapsien ja vanhempien yhteistä aikaa, iloa ja ihmettelyä. Liikaa ei kannata kieltää. Naama ja sormet saavat, tai oikeastaan niiden pitää tulla multaisiksi”, Bergholm toteaa.

Sormet multaan!

Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää muun muassa leirejä ja kerhoja. Lastenpuutarha.fi-nettisivuilla on myös ladattavia oppaita yhteisen puutarhaharrastuksen pariin.