Lukijamme Jaana Lindfors käväisi viime torstaina (19.11.2015) Säkylän Pyhäjärvellä ja kauhistui. Järvi oli rantoja myöten täynnä limaista levää. Mitä ihmettä tälle Satakunnan helmelle on tapahtunut?

Pyhäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tapio Haavisto myöntää, että levät ovat riehaantuneet. Hyvä puoli on se, etteivät ne ole myrkyllisiä.

”Edellisellä viikolla näytteitä hakenut henkilö oli todennut, että etenkin järven pohjoispää on levien peitossa. Myös järvenselällä oli näkynyt paljon levälauttoja.”

Järven tilan ja sen ekosysteemin toiminnan tutkimiseen erikoistuneen Pyhäjärvi-instituutin mukaan järven rehevöitymisen syynä on liian suuri ravinnekuormitus, joka tulee enimmäkseen ojien ja jokien mukana.

”Pyhäjärvellä on parhaillaan leväkukinta”, vesistötoimialan päällikkö Anne-Mari Ventelä kirjoittaa Instituutin sivuilla. ”Ilmiö on marraskuussa erikoinen ja selittyy vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen suurella valon määrällä.”

Massaesiintymän aiheuttajaksi on paljastunut Aphanizomenon-sinilevä. Ventelän mukaan levä ei säikähdä kylmää vettä ja pystyy sitomaan ilmasta typpeä. Fosforia se saa erittämällä kemikaalia, joka saa muut lajit luovuttamaan veteen epäorgaanista fosfaattia, jonka Aphanizomenon käyttää itse. Se on myös kehittänyt suojamekanismin eläinplanktonin laidunnusta vastaan liittämällä useita soluja yhteen möykyiksi, jotka ovat liian suuria eläinplanktonin syötäväksi.
Säkylän Pyhäjärven levää Kauttuan puolella / Jaana Lindfors
Pyhäjärven valuma-alueella on tehty lukuisia toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Keinoja ovat muun muassa tulo-ojien tukkiminen, ravinteita pidättävät taskut ja hoitokalastus.

Järven toipumista hidastaa usein sisäinen kuormitus, jolloin sedimenttiin varastoituneet ravinteet alkavat vapautua veteen. Näin on käynyt Pyhäjärvelläkin.

rehevöityminen