Tilhi on sopeutunut käyttämään hyväkseen käyneitä marjoja, mutta miten toimii räkätin maksa? Mekastuksesta päätellen räkätit ovat pienessä pätkässä!
Kuva MPF/ WC
Teksti: Seppo Vuolanto
Tilhi on sopeutunut käyttämään hyväkseen käyneitä marjoja, mutta miten toimii räkätin maksa? Mekastuksesta päätellen räkätit ovat pienessä pätkässä!
Räkättirastas on myös sopeutunut syömään marjoja melkein siinä missä tilhikin, mutta sen maksa ei hajota alkoholia yhtä nopeasti kuin tilhen maksa. Räkättirastaan äänellä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä ravinnon kanssa, vaan se on samanlainen lajityypillinen ominaisuus kuin tilhen kirkas sirinä, jota on verrattu hopeatiukujen helinään. Siihen ei vaikuta marjojen mahdollinen käymisaste.
Mekastuksesta voi sen sijaan päätellä, että parvessa on paljon lintuja. Suuressa ruokailevassa räkättiparvessa on jatkuva lentoliikenne matalalla olevien pihlajien ja korkeammalla olevien lepäily- ja tähystyspaikkojen välillä. Kun jokainen räkätti yleensä ääntelee lentäessään, syntyy sitä enemmän mekastusta mitä enemmän on lentoliikennettä. Ehkäpä kuitenkin käyneet marjat voivat hieman herkistää kielenkantimia, mutta ihmisen korvaan samankokoinen parvi räkättirastaita kuulostaa kuitenkin samanlaiselta ravinnosta riippumatta.
Seppo Vuolanto
Seppo on pitkän linjan lintuharrastaja sekä ympäristöhallinnon ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien osaaja. Hän vastaa lintuaiheisiin kysymyksiin Kysy luonnosta -palstalla. Vuolanto on vastannut lukijoiden kysymyksiin vuodesta 1985 saakka.
YLEn Pohjois-Savon uutinen 21.7. kysyy, tuleeko rastaiden ampumisesta uusi matkailuvaltti. Kun räkättirastaat ovat mansikanviljelijöille riesa, niin italialaiset ovat valmiita matkustamaan pitkienkin matkojen taakse rastasmetsälle. Uutisen mukaan Italiasta tullut metsästäjä kertoo, että rastaiden metsästystä on hänen kotimaassaan rajoitettu, vaikka pikkulinnut ovat perinteistä herkkua.
Kesäkuussa 2009 räkättirastaspari rakensi pesän puukasan päälle aittaan. Toinen lintu tottui pian meihin, toinen ei koskaan. Miten rastaiden persoonallisuus voi vaihdella niin paljon – ja miksi?