Tervapääsky on kolopesijä, joka alunperin on pesinyt kallionhalkeamissa muiden sukulaislajiensa tavoin. Valtaosa Suomen tervapääskyistä pesii rakennusten kattorakenteissa, niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Syrjäseuduilla linnut pesivät tikankoloissa, usein avohakkuiden ja kalliomaastojen mäntykeloissa.

Tervapääskyt voivat asettua myös pihapiiriin. Ne ovat jo kauan kelpuuttaneet kottaraiselle tarkoitetut pöntöt, mutta nykyään saatavilla on myös varta vasten tervapääskyille suunniteltuja pönttöjä.

Tervapääskyä ei ole helppo houkutella pönttölinnuksi, ellei niitä satu pesimään naapurustossa jo ennestään. Mutta jo yhden parin asetuttua taloksi yhdyskuntaa on helppo kasvattaa lisäämällä pönttöjen määrää.

Tervapääskyt eivät puolusta reviiriä, joten pöntöt voivat olla kylki kyljessä samalla seinustalla, tai pönttöjä voi olla useita samassa puussa. Tärkeintä on muistaa, että lentoreitin tulee olla esteetön, ja että pönttö sijaitsee vähintään kolmen metrin korkeudessa, mieluummin ylempänäkin.

Esteetön lentoreitti on erityisen tärkeä ensilennolle lähtevälle poikaselle, joka ei ole kokeillut siipiensä kestävyyttä ennen ensilentoaan, koko elämänsä kenties kriittisintä hetkeä.

Haarapääskyn pesä. Kuvitus: Fiona Kasurinen

Ohjeet tervapääskyn pöntön rakentamiseen

Sijoita pönttö vähintään kolmen metrin korkeuteen paikkaan, josta pääskyille aukeaa esteetön lentoreitti.

Kiinnitä pöntön sisälle lentoaukon alle 2×4 tuuman lankun pätkä, jolta linnut pääsevät hyvin ponnistamaan lentoon.

Pöntön pohjalle ei tarvitse laittaa mitään pesämateriaaleja.

Kuvitus: Fiona Kasurinen

linnunpönttöohjeettervapääsky

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!