Banaaninkuorten, kalanperkeiden ja muun keittiöjätteen kippaaminen sekajätteen joukkoon ei ole harvinaista.

Vuoden 2021 syyskuussa Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) selvitti pääkaupunkiseudun kotitalouksien sekajätteen koostumusta. Tuolloin havaittiin, että sekajätteestä lähes 40 prosenttia oli biojätettä. Jokainen asukas siis heitti vuodessa sekajäteastiaan biojätettä keskimäärin 51 kiloa.

Biojätteen osuus sekajätteessä on asukasta kohti sitä suurempi mitä pienemmästä kiinteistöstä on kyse. Syy on ymmärrettävä: isommissa kiinteistöissä on ollut pisimpään lajitteluastiat eri jätteille. Lajittelu on helppoa ja tuttua, tai ainakin sen pitäisi olla.

Biojätteiden lajittelu ja kerääminen on tärkeää, sillä muuten jätteeseen varastoituneet ravinteet eivät pääse takaisin kiertoon. Ekotekoihin patistellaan myös lain voimin. Viimeistään ensi vuoden heinäkuusta lähtien kunnan on yli 10 000 asukkaan taajamissa järjestettävä biojätteen erilliskeräys kaikilta asuinkiinteistöiltä, myös omakotitaloista.

Erilliskeräysvelvoite tarkoittaa asukkaan kannalta sitä, että tontille tulee biojäteastia. Toinen vaihtoehto on keittiöjätteen omatoiminen kompostointi. Tällöin alueen jätehuoltoviranomaiselle pitää tehdä kompostointi-ilmoitus.

Oma biojätepönttö tai jätekimppa naapurin kanssa voi olla vaivattomin tapa biojätteen keräykseen, mutta pitemmän päälle edullisin ratkaisu on kompostointi. Säästöä syntyy myös haja-asutusalueilla, joissa biojätettä ei erikseen kerätä, sillä kompostoimalla voi harventaa sekajäte­astian tyhjennysvälejä.

Kompostori voi tuntua kertaostok­sena kalliilta, mutta se maksaa itsensä takaisin säästyneinä jätemaksuina parissa vuodessa. Luontokin kiittää, kun jätteitä ei tarvitse kuljettaa, ja kaupan päälle komposti tuottaa ravinteikasta multaa.

Kompostointi ei ole vaikeaa, mutta hiukan vaivannäköä ja reipasta asennetta se vaatii. Likaa ja löyhkää ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Nykyaikainen, asianmukaisesti hoidettu komposti on kaikkea muuta kuin tontin nurkassa haiseva tunkio.

Viisi vinkkiä kompostin hoitoon

1. Tarkkana kompostorikaupassa

Valitse ympärivuotiseen käyttöön kompostori, joka on kauttaaltaan lämpöeristetty ja haittaeläinsuojattu. Huomioi myös helppokäyttöisyys: pystyykö kannen avaamaan yhdellä kädellä ja saako tyhjennysluukun auki talvella?

2. Pilko paksuimmat

Kompostiin voi laittaa kaikkea, mikä on ollut kasvavaa. Mukaan kelpaavat myös kananmunankuoret ja luut, vaikka ne eivät välttämättä täysin hajoa muutaman kuukauden aikana. Hedelmien paksut kuoret kannattaa pilkkoa. Se nopeuttaa kompostoitumista.

3. Täytä säännöllisesti

Kompostin pieneliöstöllä riittää muhennettavaa ja massa pysyy lämpimänä, kun täytät kompostoria 3–4 kertaa viikossa. Jäähtyminen tai jäätyminen ei haittaa, kompostori vain täyttyy nopeammin.

4. Kuningas kuivike

Peitä uudet jätteet aina kuivikkeella. Sopiva satsi on kolmannes jätteen määrästä. Jos komposti alkaa haista, syynä on yleensä liika kosteus tai hapettomuus. Pöyhiminen ja lisäannos kuiviketta auttavat.

5. Muista tyhjennys

Kompostoria kannattaa tyhjentää säännöllisesti: mieluiten usein ja vähän kerrallaan. Maatunutta jätettä voi kesällä käyttää katteena, talvella sen voi kerätä puutarhakompostoriin tai kannelliseen saaviin.

Vinkit antoi Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.

Kuva: Istockphoto