Mikkelin Kuomiokosken kylä on hiljainen. Asukkaat ja palvelut ovat valuneet isompiin ympyröihin ja jättäneet monet taloista autioiksi. Viimeisenä ovensa sulki Kuomapirtti, aiemmin myös Kasinona tunnettu baari, joka kuitenkin avaa ovensa kesällä vietettävien kyläjuhlien ajaksi.

Kylän keskus on Kuomiokoski Oy:n tehdas, jossa on valmistettu kenkien pohjallisia ja myöhemmin Kuoma-kenkiä vuodesta 1929. Heti valkoiseksi rapatun tehdasrakennuksen takana kulkee nimikkokosken uoma. Rotkon yli vie vaatimaton riippusilta, jonka vieressä oleva kyltti paljastaa, että se on rakennettu jo 1950-luvulla. Pienen matkan päähän sillasta rakennettiin myös kyläkoulu, joka kuitenkin lakkautettiin jo kauan sitten.

Jäljellä on noin 150 asukasta.

Kuomiokosken kylässä valmistetaan Kuoma-kenkiä. Kuva: Anna Tuominen

Kuomiokoski virtaa hiljalleen veden ollessa matalalla. Kuva: Anna Tuominen

Jään hetkeksi nojailemaan sillan kaiteeseen. Yläjuoksun puolella luusuan yli kulkee vanhan sähkövoimalan pato, mutta alajuoksun suuntaan maisema muuttuu hämyisäksi puiden kurotellessa toisiaan kosken yli. Vedet ovat matalalla ja virtaus verkkainen.

Jokeen istutettujen kirjolohien vuoksi paikka on kalastajien suosiossa, ja heidän jäljistään on jokivarren molemmin puolin muotoutunut polku, jolle myös luontofiilistelijä hyvin sopii.

Polulle pääsee useammastakin kohdasta. Käännyn sillan jälkeen seurailemaan metsäautotietä ja poikkean melko huomaamattomalle kinttupolulle. Se laskee jyrkästi alaspäin kalliolohkareiden lomassa.

Alhaalla ympäristö muuttuu kostean vehreäksi. Sammalet ja hämäryydessä lyhyeksi jääneet heinät pehmittävät rosoisten kallioseinämien hallitsemaa maisemaa. Ne heijastuvat virtaavan veden pikimustasta pinnasta, jota koristeelliset hopeasepät täplittävät.

Kuulen tikan tiuskivan lähistöllä. Lähden seuraamaan sen ääntä, mutten saa nakuttelijaa kiikareihini. Sen sijaan löydän pienen sammakon ja polulla kasvavan koiranheiden, jotka molemmat viihtyvät joenvarren muhevassa maassa.

Koskeen on istutettu kirjolohia. Kuva: Anna Tuominen

Joenvarren muheva maa on houkutellut paikalle sammakon. Kuva: Anna Tuominen

Pian saavun pienelle sillalle. Sen toisella puolella on kalastajien laavu, jossa yöpyminen on kyltin mukaan kuitenkin kielletty. Joen suvannossa seisoo muutama kalastaja. Yhtä heistä lykästää, ja sätkivä vonkale nostetaan rantakiville.

Tikka meni menojaan, mutta kiikaroin joella sinne tänne kaartelevia korentoja.

Hämyisä jokivarsi talousmetsän ja kylän välissä on vain kapea riekale, mutta sellaisenakin sen monimuotoiset piirteet tekevät syvän vaikutuksen.

Laavulle vievältä sillalta voi tarkkailla jokivarren elämää. Kuva: Anna Tuominen

Retkivinkkejä Etelä-Savoon

Vihreän kullan kulttuuri­tie, Mäntyharju–Parikkala

Kuomio­koski on yksi Vihreän kullan kulttuuritieksi nimetyn matkailu­reitin nähtävyyksistä. Reitin teemoja ovat metsät ja kulttuuri, ja sen varrella voi ihastella muun muassa Sulkavan ja Punkaharjun rantamaisemia.

Astuvansalmen kallio­maalaukset, Ristiina

Yö­veden rannalla ovat säilyneet eräät Suomen suurimmista esihistoriallisista kalliomaalauksista. Niihin kuuluu yhteensä 65 kuvaa muun muassa ihmisistä, hirvistä ja veneistä. Lähimmältä autotieltä kertyy matkaa kalliolle jonkin verran, mutta vesiteitse pääsee laituriin aivan maalausten viereen.

Matkoslammen laavu

Män­ty­­­harjusta Repoveden kansallispuistoon kulkee reilun kolmenkymmenen kilometrin maasto-, pyöräily- ja patikointireitti. Sen varrella Matkoslammella on laavu, huussi, vene sekä sauna.

Etelä-Savojokikuomiokoskiretkellä

Tilaa Suomen Luonto

Suomen Luonto on ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.