Kaakkois-Suomessa on tänä syksynä ihmetelty kahta isokaurista, jotka kävelivät Suomeen ilmeisesti rajan yli Venäjältä. Laji ei kuulu Suomen alkuperäislajistoon, mutta sitä on aiemmin elänyt tarhattuna läntisellä Uudellamaalla, Hättön saarella.

Suomen Luonnon nisäkäsasiantuntija Juha Valste pitää isokaurista lajina, joka leviää Suomeen joka tapauksessa, kun talvet leudontuvat. Sitä elää nyt luonnonvaraisena Latviassa ja Liettuassa, ja myös Ruotsin ja Norjan eteläosissa.

Ruokolahden ja Parikkalan eläimet voivat kuulua kuitenkin tarkemmin ottaen isokauriin alalajiin, maraaliin (Cervus elaphus maral), jota kerrotaan elävän tarhattuna Karjalan kannaksella. Tutkimusprofessori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, että muut vaihtoehdot ovat epätodennäköisempiä.

”Kun Neuvostoliitto romahti 1990, Kannaksella eli kyllä vajaa tuhat japaninpeuraakin, mutta kun päästiin lähelle 2000-lukua, ne oli käytännössä salametsästetty sukupuuttoon.”

Japaninpeura, Cervus nippon, on isokauriille ja maraalille läheistä sukua, mutta pienempikokoinen kuin ne. Lajit voivat kuitenkin risteytyä keskenään, ja Henttonen spekuloi, että Ruokolahdelle eksynyt eläin voisi periaatteessa olla myös isokauriin ja japaninpeuran risteymä. Tiedon Kannaksella 1990-luvulla eläneistä japaninpeuroista hän kertoo saaneensa henkilökohtaisten kontaktiensa kautta 1990-luvun lopussa:

”Tästä kertoi minulle Aleksei Tihonov, joka on Pietarin luonnontieteellisen museon nisäkäsosaston johtaja. Hänen isänsä taas oli Kannaksen seudun ylin metsästysviranomainen.”

Ruokolahden kauris on joka tapauksessa saanut syksyn mittaan paljon mediahuomiota. Eläimen metsästämistä poikkeusluvalla on selvitetty, mutta Antti Hänninen, jonka riistakameraan eläin käveli lokakuussa, kertoo, ettei paikallisilla metsästäjillä ole aikeita luvan hakemiseksi:

”Katsotaan miten kauan se elää. Monet lähinnä jännittävät, milloin se pudottaa sarvensa. Valkohäntäkauris pudottaa jo vuodenvaihteessa, mutta isokauris ilmeisesti vasta helmikuussa.”

Maraali on laji, joka on peräisin Mustanmeren ja Kaspianmeren vuoristoseuduilta. Isokauris on puolestaan levinneisyytensä ydinalueilla Keski-Euroopassa niittyjen ja valoisten lehtimetsien laji. Hännisen mukaan Ruokolahden isokauriskin on viihtynyt sekametsissä ja pelloilla. Hänen riistakameransa luona se ei ole enää hetkeen oleskellut.

”Se siirtyi linnuntietä noin nelisen kilometriä ja jämähti siihen, kun laitettiin ruokinta. Se on samassa saaressa edelleen.”

Lue lisää lauhtuvien talvien vaikutuksista Suomen eläimiin Suomen Luonnosta 10/18!

Cervus elaphusCervus elaphus maralCervus nipponisokaurisjapaninpeuramaraali