Miten kaukaa kalasääski voi kantaa ruokaa pesälleen? Kuinka suuren saaliin se pystyy kuljettamaan? Jos sääksi iskee liian suureen kalaan, saako se kyntensä irti vai vetääkö kala linnun syvyyksiin?

Sääksi eli kalasääski saalistaa yleensä muutaman kilometrin säteellä pesästään. Se rakentaa pesänsä mahdollisimman lähelle parasta kalavettään, joka tavallisesti on rehevä lintujärvi tai lahdenpohjukka, josta nälkäisille poikasille löytyy ravintoa.

Joskus tällaisten paikkojen lähellä ei ole sopivia pesäpaikkoja joko tukevien puiden puuttuessa tai liian rauhattomien olojen vuoksi. Tällöin matka saattaa venyä pidemmäksi. Koiras ruokkii pesälleen myös hautovaa naarasta. Viime kesänä kalasääski saalisteli Vanhankaupunginlahdella ja lähti viemään saalistaan koilliseen. Siellä suunnassa lähimmän pesän tiedetään olevan Sipoon rauhallisissa metsissä, yli 15 kilometrin päässä kalapaikasta.

Lapista ja Merenkurkun saaristosta on tiedossa kaksi kertaa pitempiä saalistusmatkoja, ja erilaiset lohilammikot ovat houkutelleet saalistajia vieläkin kauempaa. Saattaa olla, että haudonta-aikana nämä matkat ovat pidempiä kuin poikasaikana. Mikäli lukijoilla on havaintoja pitkistä saalistusmatkoista, pyydän kirjoittamaan niistä lehden toimitukseen.

Kalasääsken saaliin keskikoko on kalalajista riippuen 150-300 grammaa. Suurimmat Suomessa todetut saaliskalat ovat olleet 1,3 kilon hauki ja 1,2 kilon lahna. Urospuolisen kalasääsken keskipaino on 1,5 kiloa ja naaras painaa muutaman sata grammaa enemmän – suurempien kalojen kuljettaminen alkaa siis käydä vaikeaksi.

Kansan keskuudessa elää erilaisia tarinoita kalasääskistä, jotka ovat iskeneet liian suuriin kaloihin ja vaipuneet syvyyksiin. Tästä todisteina kerrotaan löydetyn yhteen jääneitä suurien kalojen ja kalasääskien luurankoja.

Tosiasiassa kalasääsken kynnet irtoavat helposti kalasta, silloin kun lintu irrottaa otteensa. Tutkijat eivät olekaan löytäneet todisteita tällaisista tapauksista.