Tali- ja sinitiaiset voivat talviruokinnan ansiosta paksusti, mutta mikä auttaisi ahdingossa olevia metsätiaisia?

”Metsätiaiset tarvitsevat metsää”, sanoo tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luonnontieteellisestä keskusmuseosta. Hömö- ja töyhtötiaiselle sopivat elinympäristöt häviävät tehometsätalouden myötä kiihtyvällä tahdilla. Ennen niin tavallisista metsien tiaisista on tullut uhanalaisia. Vaikka metsätiaiset vierailevatkin välillä ruokinnoilla, ruokkimalla tai millään muullakaan keinotekoisella avulla ei voi kääntää sitä alamäkeä, mihin ne ovat sopivien elinympäristöjen huvetessa joutuneet.

Eviran tilastojen mukaan Suomeen tuotiin ulkomailta vuonna 2015 yli 10 miljoonaa kiloa auringonkukansiemeniä ja yli miljoona kiloa maapähkinää ulkolintujen syötäväksi.

Jos lasketaan, että auringonkukansiemeniä on ostettu 0,8 euron kilohinnalla ja maapähkinöitä 2,5 euron kilohinnalla, tulee yhteissummaksi yli 10 miljoonaa euroa. Tämän luonnonystävät maksavat vuosittain auttaakseen lintuja.

Jos samalla summalla ostettaisiin metsää Uudeltamaalta, sitä saataisiin vuoden 2016 kauppahintojen keskiarvon perusteella yli 20 neliökilometriä, mikä vastaa laajuudeltaan Sipoonkorven kansallispuistoa. Kainuussa vastaava luku olisi yli 50 neliökilometriä, joka on lähes puolet Hossan kansallispuiston pinta-alasta.

Jos lintujen ystävät sijoittaisivat osan vuosittain linnunsiemeniin käyttämistään rahoista metsien suojeluun, se olisi todellinen lahja uhanalaisille tiaisille ja lukuisille muille metsistä riippuvaisille eliölajeille.

Esimerkiksi Luonnonperintösäätiö ostaa lahjoitusvaroilla metsiä suojeltaviksi.

Lue lisää tuttujen talvilintujen kuulumisista ja siitä, miten parhaiten auttaa talvehtivia siivekkäitä 14.12. ilmestyneestä Suomen Luonnon numerosta 10/2017.

hömötiainenmetsätiainentöyhtötiainenuhanalainen