Suomen luonnonsuojeluliitto juhli viime lauantaina Turun Ruissalossa 80-vuotista taivaltaan. Myös Suomen Luonto oli mukana juhlassa ja järjesti sen kunniaksi kaksi sieniretkeä Ruissalon metsiin. Retket veti sieniasiantuntija ja Turun sieniseuran puheenjohtaja Jouni Issakainen. Retkien aikana tutustuimme useisiin kääpiin ja muihin sieniin, joista monet ovat Ruissalon ja Länsi-Suomen alueella tavattavia erikoisuuksia.

”Retken tarkoituksena ei ole vain etsiä pelkkiä ruokasieniä ja ottaa kaikkea hyötyä irti metsästä, vaan tarkkailla elämää sienten näkökulmasta”, Issakainen totesi heti retken aluksi.

Sieniretkelle lähdettiin Ruissalon Kansanpuiston tanssipaviljongilta. Ensin suuntasimme kohti rantaa, ja pysähdyimme vanhassa tammessa olevan suuren oranssinkeltaisen käävän luokse. Se paljastui useista päällekkäisistä keltaisista lakeista koostuvaksi rikkikääväksi.

Sieniasiantuntija Jouni Issakainen esittelee rikkikääpää. Kuva: Laura Salonen

Rikkikääpä on yksivuotinen, ja syksyllä se haalistuu valkoiseksi ja murenee paloiksi. Maultaan rikkikääpä muistuttaa kanaa. Tämä näkemämme yksilö oli jo vanhempi kääpä, jonka väri oli ehtinyt haalistua rikinkeltaisesta oranssiksi.

Seuraavaksi Issakainen johdatti meidät toisen, tällä kertaa väriltään tummanpunaisen käävän luo. Kyseessä oli häränkieli, joka on rikkikäävän tavoin yksivuotinen laji. Nimensä se on saanut varmasti ulkonäöstään! Häränkieli on kielenmuotoinen ja verenpunainen, ja muistuttaa myös koostumukseltaan kieltä.

Häränkieli. Kuva: Heikki Vasamies

Häränkielen läheisyydestä löysimme myös kantokäävän, joka on yksi tavallisimpia kääpälajejamme. Kantokääpää esiintyy kannoissa ja kaatuneissa puissa, ja se viihtyy sekä havu- että lehtipuissa.

Kantokääpä. Kuva: Heikki Vasamies

Näimme myös harvinaisen kotelosienen, pikiliimakan, joka kasvaa usein kaatuneiden tammien rungoilla.

Pikiliimakas. Kuva: Johanna Mehtola

Saimme käävistä listaamme vielä muun muassa sokkelokäävän, jonka alapinnan pillistö on nimensä mukaisesti sokkeloinen ja yläpinta vaaleanruskea. Sokkelokääpä kasvaa ainoastaan tammella, kannoissa, maapuissa ja elävän puun kuolleissa oksissa.

Sokkelokääpä. Kuva: Johanna Mehtola

Löysimme lisäksi valeruututatin, josta tiedetään varsin vähän. Ulkonäöltään se muistuttaa sukulaistaan ruututattia, ja sienen lakki on ruskean ruudullinen, pillistö keltainen ja jalka kellertävä tai ruskea.

Valeruututatti. Kuva: Heikki Vasamies

Issakainen johdatti meidät lopuksi sieniretken viimeisen lajin luokse, joka paljastui jälleen rikkikääväksi – tosin tämä yksilö oli ensimmäistä näkemäämme voimakkaamman värinen, kauttaaltaan rikinkeltainen. Hieno lopetus retkelle!

Rikkikääpä. Kuva: Heikki Vasamies

Ruissalosta löytyikin varsin runsaasti erilaisia sieniä ja kääpiä, kun vain osasi etsiä. Oletko sinä tavannut mainittuja lajeja Ruissalossa tai muualla metsäretkelläsi?