Suomen Luonnossa 10/2023 uutisoitiin Sodankylässä ammutusta kultasakaalista. Toisin kuin jutussa kerrottiin, kultasakaalin ampuikin metsästäjä itse, ei poliisi. Tapaus selvisi, kun luontokuvaaja Antti Haataja teki tapauksesta poliisille tietopyynnön.

Kultasakaali on rauhoitettu laji. Poliisi katsoi, että tapaus oli vahinko, eikä nähnyt syytä epäillä luonnonsuojelurikosta.

”Kyseessä oli tulokaslaji, jota ei ole ennen näin pohjoisessa tavattu”, perustelee rikoskomisario Iikka Rantahalvari Lapin poliisista. Hän pitää tapausta metsästäjälle yllätyksellisenä. Jalkanaruun jäänyt eläin oli hakenut suojaa kuusen alta, minne metsästäjä ampui sen. Ensimmäinen laukaus ei tappanut eläintä, minkä jälkeen metsästäjä tajusi, että eläin ei ehkä olekaan kettu. Hän lopetti haavoitetun eläimen ja ilmoitti siitä poliisille. Tapaus osoittaa ongelmat jalkanarupyynnissä, sillä se ei valikoi saaliseläintä.

Kultasakaali kurottaa Eurooppaan

Kultasakaalin (Canis aureus) levinneisyys ulottuu Thaimaasta eteläiseen Eurooppaan, missä se nyt leviää kohti pohjoista. Afrikassa laji ei nykykäsityksen mukaan elä ehkä Egyptiä lukuun ottamatta. Afrikan kultasakaalit on nimetty afrikankultasusiksi (Canis lupaster). Lajien erottamiseen ja tieteellisen nimen antamiseen osallistui Helsingin yliopiston tutkija Suvi Viranta-Kovanen. Hän oli ensimmäinen tekijä vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa, jossa myös kalloja tutkimalla osoitettiin, että Afrikan ”kultasakaalit” ovatkin eri lajia. Kahdeksi lajiksi jaetun kultasakaalin lisäksi maailmassa on uusimman tiedon mukaan vain neljä Canis-suvun (koirat) koiraeläintä. Koiriin kuuluvat myös etiopiansusi, kojootti, susi ja punasusi.

Kartta: Atte Karttunen. Lähteitä: Trouwborst ym. Biodivers.

canis aureusjalkanarukultasakaalimetsästys

Tunne luontosi

Tilaamalla Suomen Luonnon pysyt ajan tasalla luonnon tapahtumista ja tuet suomalaisen luonnon suojelua.
Digiarkistossa näköislehtinä lähes koko lehden 81-vuotias historia.