Kanahaukkaa ei suotta kutsuta huippupedoksi. Sen tarkat silmät löytävät suojaväreissään lymyilevät metsonpoikaset, ja terävät kynnet yllättävät tarkkaavaisenkin pyyn. Kanahaukka on saanut nimensä saaliseläimen eli metsäkanalintujen mukaan, mutta nimestään huolimatta se pyydystää monenlaisia lintuja ja nisäkkäitä.

Saaliseläintensä keskuudessa kanahaukka on silti merkillisen suosittu naapuri. Esimerkiksi pohjantikka tekee usein kolonsa lähelle kanahaukan pesäpuuta. Tutkijat ovat huomanneet myös teeren pesintämenestyksen paranevan lähellä kanahaukkaa, vaikka teeri on pedon tärkeimpiä saalislajeja. Myös liito-oravan tiedetään toisinaan suosivan koloja kanahaukan pesän lähellä.

Teeri hakee poikueelleen suojaa kanahaukasta, vaikka on itse vaarassa joutua saaliiksi. Kuva: Hannu Huttu

Nurinkuriselta vaikuttava pesäpaikan valinta on osa kiivasta selviytymistaktikointia. Kanahaukka saattaakin olla tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten huono.

Huippupedon suoma suoja perustuu siihen, että se saalistaa myös muita petoja, kuten varislintuja, näätäeläimiä sekä oravia, jotka toisinaan syövät linnunmunia ja -poikasia.

Teeriemo asettaa oman henkensä vaaraan asettuessaan lähelle haukkaa. Toisaalta hurja naapuri saalistaa tai karkottaa pesää uhkaavat pedot. Voi olla, että riskinotto päättyy lyhyeen, mutta pelin voittaja saa palkinnoksi suuren pesueen.

Liito-orava taas pitäytyy mieluusti kaukana kanahaukasta, paitsi jos lähistöllä elelee myös lapinpöllö. Pöllö karttaa kanahaukkaa, ja kahdesta pedosta liituri valitsee mieluummin päiväaktiivisen kanahaukan.

kanahaukkakanalinnutliito-oravapetolinnutPohjantikkasuhteellistateeri

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!