Suomalaiset äänestivät maamme kansallisperhoseksi paatsamasinisiiven. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä kisassa suosikkiaan kävi äänestämässä jopa 36 500 ihmistä.

Suomen kansallisperhoseksi avoimessa yleisöäänestyksessä valittu paatsamasinisiipi (Celastrina argiolus) sai 6300 ääntä eli 17,3 prosentin äänisaaliin. Heleänsininen ja keväinen perhonen liittyy Suomen kansallistunnusten joukkoon kansalliseläimemme karhun ja kansallislintumme laulujoutsenen seuraksi.

Paatsamasinisiiven vaaleansinisiä siipiä koristaa valkoinen reunus. Äänestäjät kuvailivatkin uutta kansallisperhostamme siniseksi kuin Suomen lippu, kesäinen taivas, tuhannet järvet ja talven siniset hetket. Voittajaa kuvattiin myös perhosmaailman Suomi-neidoksi.

Äänestäjät luonnehtivat paatsamasiisiipeä muun muassa näin: ”Pieni mutta sisukas”, ”Pröystäilemätön, vaatimattomuudessaan upea ilmestys”, ”Herkkä ja kaunis, ei pidä itsestään meteliä”, ”Yksinkertaisen linjakas, suomalaisen näköinen perhonen”, ”Kuin pieni koru Pohjolan luonnon keskellä”, ”Pieni mutta kaunis perhonen, kuin Suomi maailman mittakaavassa. Lähempää katsottuna upea ja täynnä lumoavia yksityiskohtia.”

Paatsamasinisiipi esiintyy yleisenä lähes koko maassa, sen voi tavata Lapissakin. Keväisen perhosen voi nähdä lennossa jo vappuna. Se on aikaisen lentoaikansa perusteella helposti tunnistettavissa Suomen muista kahdeksasta yleisestä sinisiipilajista, jotka esiintyvät myöhemmin kesällä. Pihapiireissä, metsänaukeamilla, niittyjen laidoilla ja tienpientareilla lentävä paatsamasinisiipi on yleisimmillään keväästä alkukesään. Joskus sillä on myös toinen sukupolvi loppukesästä.

Kansallisperhosesta äänestettiin 15.3.-4.6. Äänestys oli alusta loppuun erittäin tiukka, mutta paatsamasinisiipi piti 20 äänestyslajin joukossa itseään kookkaammat haastajansa siivenmitan päässä. Toiseksi tullut neitoperhonen (17,0 % äänistä) jäi paatsamasinisiivestä sadan äänen päähän. Kolmanneksi tullut suruvaippa keräsi sekin yli 6000 ääntä (16,5 % äänistä). Kuuden äänestetyimmän perhosen joukkoon mahtuivat myös järjestyksessä sitruunaperhonen (4.), nokkosperhonen (5.) ja ritariperhonen (6.).

Muita vuosien aikana Suomen luonnon kansallistunnuksiksi nimettyjä:

1967 kansalliskukka kielo
1982 kansallislintu laulujoutsen
1985 kansalliseläin karhu
1988 kansallispuu rauduskoivu
1989 kansalliskivi graniitti
1994 kansalliskala ahven
1996 kansallishyönteinen seitsenpistepirkko