75 vuotta täyttävä Suomen Luonto juhlii merkkivuottaan juttusarjalla, jossa vieraillaan Suomen ääripisteissä. Ensi töiksi lehti etsi maamme metsäimmän metsän. Se löytyi yllättäen pääkaupunkiseudulta, Sipoonkorven kansallispuistosta. Metsän keskeltä on vain 24 kilometriä Helsingin rautatiesasemalle.

Apua etsintään antoi Luonnonvarakeskus, joka vastaa Suomen metsävaratietojen keräämisestä. Metsäisin metsä haettiin laskennallisesti digitaaliselta metsävarakartalta, joka perustuu satelliittikuvien tulkintaan. Etsittävän alueen koko päätettiin neliökilometrin laajuiseksi, jotta sitä voitaisiin rehellisesti sanoa metsäksi. Pienet metsiköt ja puistikot, joissa on suuria puita, jäivät näin pois laskuista.

Metsäisyys on käsite, jolla tarkoitetaan niin sanottujen runkokuutioiden määrään hehtaarilla. Sillä mitataan siis, kuinka paljon metsästä irtoaa metsäteollisuuden tarvitsemaa puuta. Oksia, lehtiä tai metsän muuta lajistoa se ei ota huomioon. Runkokuutioiden määrä kertoo kuitenkin metsän iästä, maapohjan ravinteikkuudesta ja puulajeista. Suomen metsäisimmät metsät keskittyvät maan eteläosiin lehtomaisille kuusikankaille.

”Niillä on riittävästi ravinteita, joita puu tarvitsee kasvuunsa. Ravinteiden avulla puu voi saavuttaa paljon läpimittaa ja pituutta ennen kuin se tulee liian vanhaksi”, selittää tutkija Kari T. Korhonen Luonnonvarakeskuksesta.

Metsähallituksen vastaava suojelubiologi Tiina Kanerva kertoo, että Suomen metsäisin metsä kuuluu tarkemmin ottaen niin sanottuun Hindsbyn metsään. Se on säästynyt osin epätavallisen historiansa takia.

”Sipoon metsiä on hakattu aikanaan paljonkin, mutta tuon kohdan käyttöhistoria on sillä tavalla erikoinen, että se on ollut keskiajalla Hindsbyn kylän yhteislaidunalueita. Sitten se on siirtynyt isolle kartanolle, ja kun kartanolla on mennyt huonosti, se on siirtynyt Svenska småbruks- och egnahem -yhdistykselle. Välillä se on ollut Helsingin kaupungilla ja lopulta armeijalla ennen kuin siirtyi metsähallituksen hallintaan 1990-luvulla. Se on siis jäänyt pitkälti hakkaamatta, eikä metsää ole pirstottu tonteiksi asumista varten.”

Metsän koskemattomuuteen ovat vaikuttaneet myös luonnonolot.

”Hindsbyn metsä sijaitsee vähän muuta ympäristöä korkeammalla. Se ei ole samaa vanhaa merenpohjaa kuin esimerkiksi läheinen Byabäckenin laakso. Ympärillä on ollut niin paljon parempia maita, että ne on otettu käyttöön ensin.”

Sipoonkorpi on yhä pieni erämaa pääkaupungin kainalossa. Siellä elävät muun muassa metso, ilves ja huuhkaja, ja kääpälajisto on erittäin monipuolinen. Suomen luonnonsuojeluliiton metsäekspertin Keijo Savolan mukaan Sipoonkorvesta on löytynyt peräti 135 kääpälajia, joista 30 on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä.

Lisää aiheesta Suomen Luonnossa 1/2016.

Maamme metsäisin neliökilometri Suomen digitaalisella metsävarakartalla. Kuva: Luonnonvarakeskus

Maamme metsäisin neliökilometri Suomen digitaalisella metsävarakartalla. Kuva: Luonnonvarakeskus

kansallispuistometsäisin metsämetsäisyyssipoonkorpi