Helsingin Sanomat kertoi 22. tammikuuta, että ”Metsähallitus kaavailee laajoja hakkuita Teijon retkeilyalueelle”, jonne esitetään kansallispuistoa. Niklas Björkqvist, te kiistitte tämän pian mielipide- kirjoituksessanne (HS 27.1.). Eikö aavistushakkuita tehdä?

Ei mitään aavistushakkuita. Sen [kansallispuiston perustamista koskevan] selvitystyön aikanahan me ei sitä hakata eikä oikeastaan ole hakattu aikaisemminkaan, juurikaan, muutamaan vuoteen. Siellä tehtiin tapaninpäivän 2011 myrskytuhojen hakkuita vuoden 2012 aikana, mutta silloin hakattiin vain myrskyn kaatamia puita. Silloinkin Helsingin Sanomat vähän väärin uutisoi niitä normaaleina metsätalouden hakkuina.

Tarkoitatko tätä juttua, joka julkaistiin Hesarissa 27.12.2012: ”Metsähallitus hakkasi Teijoon laajoja aukkoja”?

Niin. Sehän oli aikaa ennen kansallispuistoselvitystä, eikä meillä ole nyt sen suurempia suunnitelmia hakkuista, vaikka Teijon käyttö jatkuisi retkeilyalueena. Me ollaan vain selvitystyötä varten laskettu hakkuumahdollisuudet. Hesarin jutussa oli laskettu väärin, että meidän ajattelemaan tuottoon tarvittaisiin tuhat hehtaaria 10 vuoden aikana.

Saataisiinko siis pienemmältä alueelta 200 000 euroa joka vuosi?

Se saadaan paljon pienemmältä alalta, ja ne ovat suurimmilta osin harvennushakkuita. Hesarin arvio oli tehty hyvin niukoilla tiedoilla.

Hallitus aikoo kuitenkin esittää Teijoon kansallispuistoa. Eivätkö nämä 200 000 euroa ole pieniä rahoja, kun samassa kansallispuistoselvityksessä arvioitte Teijon 70 000 vuosittaisen kävijän jättävän alueelle 3,7 miljoonaa euroa? Kävijämäärä on ollut nyt 20 vuotta kasvussa.

Niin, se on nykyinen kävijämäärä. Sen verran retkeilyalueella käy ihmisiä, ja siellä on nyt toimittu [hakattu] koko ajan. On arvailujen varassa, lähtisikö kävijämäärä kansallispuiston perustamisen myötä kasvuun. jouni tikkanen

kansallispuistosuora linjateijo

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!