Suomalaisten uudet ravitsemussuositukset julkistettiin viime tammikuussa. Mukaan on otettu nyt myös ruuan käytön ympäristövaikutukset. Tulos on yllättävä, sillä lähes kaikki suositukset kohentavat paitsi terveyttä myös ympäristöä.

Esimerkiksi punaisen lihan, lihajalosteiden, voin ja rasvaisen juuston vähentämisellä on myönteisiä terveysvaikutuksia ja se johtaa pienempään hiilijalanjälkeen sekä hillitsee myös vesistöjen rehevöitymistä. Samaan tulokseen päästään kalaa, hedelmiä, marjoja, juureksia ja vihanneksia lisäämällä.

Liian hyvää ollakseen totta?
”Evoluutiomielessä se on aika itsestään selvää”, professori Sirpa Kurppa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) sanoo.
”Missä on paljon köyhää väkeä kuten Intiassa ja monissa Afrikan maissa, noudatetaan pääosin kasvisruokavaliota, sillä kasvisten tuottaminen tarvitsee vähemmän energiaa ja vettä kuin lihantuotanto.”

Kun ansiotaso nousee, eläinproteiinit tulevat mukaan. Tälläkin hetkellä kansainvälinen lihantuotanto satsaa alueille, missä tulotaso kohoaa. Mitä enemmän rahaa, sitä enemmän lihaa ja lihajalosteita ostetaan.

Punaisen lihan tuottamisen hiilijalanjälki on iso, koska eläimet ovat ravintoketjun yläpäässä. Esimerkiksi yhden sianlihakilon tuottamiseen tarvitaan 4,5 kiloa viljaa, naudanlihakiloon jopa kaksinkertainen määrä.

Sirpa Kurpan mukaan Japania pidetään valtiona, joka on pystynyt katkaisemaan lihansyönnin kasvun elintason noustessa.
”Japanissa myös ylipainoisten määrä on moniin muihin maihin verrattuna pieni. Ravitsemustieteilijöiden mukaan lihan syöminen ja ylipaino korreloivatkin väestötasolla keskenään.”

”Suomalaisessa ruokavaliossa lihan ja kasvisten painotus on edelleen väärä. Vaikka kasviksia on saatu lisättyä, lihatuotteet eivät ole vähentyneet, vaan kasvikset ovat vain täydentäneet ruokavaliota”, Kurppa sanoo.

ravitsemussuosituksetruoka