Luonto on tänä syksynä tarjonnut taas parastaan ennennäkemättömän sieni­sadon muodossa. Sienet ovat tuoneet ruokapöytään kivaa vaihtelua kaikkein luomuimmalla tavalla.

Marjoja, sieniä ja kotimaista kalaa soisi syötävän enemmän siksikin, että Euroopalle on osoittautunut haastavaksi saada unionissa kulutetun ruoan ekologinen jalanjälki edes kohtuulliselle tasolle. Se on pienentynyt, mutta ei vielä tarpeeksi.

Nature Food -verkkolehden tuore artikkeli paljastaa, että kymmenvuotiskaudella 2004–2014 EU:n koko ekologisesta jalanjäljestä leijonanosa, eli noin 30 prosenttia, muodostui ruoan tuotannosta, tuonnista ja kulutuksesta (Suomessa tosin asumisen jalanjälki oli suurin).

Lisäksi yhä peräti neljännes EU:ssa kulutetun ruoan jalanjäljestä syntyi tuontiruoan kautta EU:n ulkopuolisissa maissa (Suomessa n. 17,5%). Tämä vaikeuttaa merkittävästi EU:n ekologisen jalanjäljen hallintaa ja sysää samalla eurooppalaisten aiheut­tamaa ympäristökuormaa ulkomaille.

Tutkimuksen tekijät painottavat tarvetta laatia EU:lle entistä parempi koko ruokaketjun kattava ruokaohjelma, joka säätelisi järjestelmällisesti paitsi ruuan kysyntää ja tuotantoa, myös ruoan tuontia. Vain siten on mahdollista päästä Green Deal ja Pellolta pöytään -strategioiden tavoitteisiin.

Parempaa ruokaohjelmaa odotellessa Suomessakin kulutusvalinnat ja kulutuksen määrä ovat tärkeitä, koska kysyntä muokkaa tarjontaa. Tuontiruoka on kuluttajalle usein kotimaista halvempaa, mutta ympäristölle kalliimpaa. Myös luonnon tarjoamaa lähiruokaa kannattaa siis jatkossakin hyödyntää niin paljon kuin mahdollista. Sienikoria ulkoiluttaessa matkaan tarttuu aterian ainesten lisäksi myös hyöty­liikuntaa, luonnon terveysvaikutuksia ja iloista mieltä.