Syyspäiväntasaus kääntää katseet kohti talvea – näin vähenevä valo vaikuttaa luontoon
Kuva: Shutterstock
Tänään perjantaina 23. syyskuuta on syyspäiväntasaus. Se tarkoittaa, että päivä ja yö ovat koko maapallolla suunnilleen yhtä pitkät, ja tästä eteenpäin aurinko valaisee enemmän eteläistä pallonpuoliskoa. Tarkalleen ottaen päiväntasauksen hetki oli Suomen aikaa aamuyöllä, kello 4.03.
Valon määrä ja päivän lyheneminen ovat monille kasveille ja eläimille merkki siitä, että talveen valmistautuminen on syytä aloittaa. Siten esimerkiksi elokuussa koetun kaltainen hellejakso ei pääse sekoittamaan kalenteria.
Lyhenevä päivä on saa puut valmistautumaan talveen. Niiden kasvu tyrehtyy ja ne alkavat muodostaa silmuja seuraavaa kevättä varten. Valon väheneminen on myös syy siihen, miksi ruska ajoittuu joka vuosi suunnilleen samaan aikaan. Päivän lyhetessä myös puiden pakkasenkestävyys paranee.
Ruskan mysteeri odottaa selvittäjäänsä
Auringon kiertyminen eteläiselle pallonpuoliskolle vaikuttaa myös lintuihin. Monet muuttolintulajit lähtevät matkaan aurinkokellon sanelemana. Osa lajeista kuitenkin vetäytyy vasta, kun kylmyys pakottaa ne lähtemään. Sama kello saa riekot ja kiirunat vaihtamaan valkoiseen talvipukuun.
Miten muuttolintu tietää lähteä matkalle tropiikista?
Valkoinen nuttu vaihtuu myös kärpälle, lumikolle ja naalille. Kun ilmaston kuumeneminen lykkää pysyvän lumen satamista yhä myöhemmäs, suojaväristä tuleekin huomioväri.
Lyhenevä päivä vaihtaa lumikolle talviturkin
Valo vaikuttaa eläinten sukupuoliviettiin, ja syksy on muun muassa hirven ja valkohäntäkauriin kiima-aikaa. Valon säätelemänä hormonien tuotanto kasvaa ja saa sarvien luun kovettumaan mahdollisia mittelöitä varten. Kiima-ajan jälkeen hiipuva hormonituotanto heikentää sarvien tyven liitoksen, jolloin ne putoavat.
