Imatralle on rakennettu lähes kilometrin mittainen puro, jonka avulla elävöitetään entuudestaan tunnettua matkailumaisemaa ja parannetaan Vuoksen uhanalaisen taimenkannan lisääntymismahdollisuuksia.

Kun Imatrankoski lähes sata vuotta sitten padottiin ja voimalaitos valmistui, katkesi Vuoksen taimenten luontainen kulkuyhteys yläpuolisille kutualueille. Rakennustöiden jälkeen padon molemmille puolille jäi kuitenkin vuotovesistä syntyneet suodosvesipurot. Ylävirtaan pyrkivät taimenet löysivät nämä pienet purot ja hyväksyivät ne kutualueikseen. Puroihin syntynyt taimenpopulaatio on säilynyt näihin päiviin saakka vaikkakin harvalukuisena ja uhanalaisena.

Kesällä 2015 Fortum aloitti pari kolme vuotta kestävät patorakenteiden kunnostukset. Niiden seurauksena padon läpi tihkuvat vedet alkavat todennäköisesti ehtyä ja toinen puro saattaa kuivua kokonaan. Jotta näin ei pääsisi käymään, johdetaan osa uuden puron vedestä kulkemaan vanhaan suodosvesipuroon. Näin menetellen taimenten vanha kutualue säilyy, ja lisäksi uuden uoman lukuisat serpentiinit tulevat tarjoamaan lisää kutualuetta.

Kaupunkipuron alkuosa Patopuistossa on suunniteltu lisäämään alueen maisemallista ilmettä pikkulammikon ja kauniisti kaareilevan uoman avulla. Patopuiston jälkeen puro alkaa seurata vanhaa tukinuittorännin linjaa. Tällä osuudella on solisevia pikkuputouksia ja erikoinen uomasilta (akvedukti), jossa puro ylittää kallioon louhitun voimalaitoksen tulvauoman.

Loppuosuus on suunniteltu ja rakennettu kalojen ehdoilla. Uomaan on tehty runsaasti serpentiinejä, matalia kynnyksiä ja syvempiä monttukohtia. Sopiviin paikkoihin on sijoitettu kantoja ja puunrunkoja luomaan suojapaikkoja taimenille ja muulle vesieliöstölle. Lopulta puro yhdistyy alkuperäiseen suodosvesipuroon ja laskee pikkukoskena vanhaan Vuoksen uomaan.

Kuva: Hannu Aarnio

Kuva: Hannu Aarnio

Kun uuden kaupunkipuron reuna-alueiden suojakasvillisuus kehittyy lähivuosina täysiin mittoihin, ovat edellytykset taimenten poikastuotannolle ja poikasten menestymiselle uudessa purossa erinomaiset. Samalla alueen maisema-, virkistys- sekä matkailuarvot paranevat.

Lohijoen vaiheita

Vuoksi oli ennen voimalaitosten rakentamista kuuluisa lohikaloistaan. Joen oman taimen- ja harjuskannan lisäksi Vuoksessa eli runsaasti sekä Laatokasta että Saimaasta peräisin olevia järvilohia ja taimenia. Koskikalastus ja kalastusmatkailu elivät kukoistuskauttaan.
Joen valjastaminen voimatalouden käyttöön sekä vesien pilaantuminen romahduttivat Vuoksen kalakannat kymmeniksi vuosiksi. Käänne parempaan tapahtui vesien puhdistumisen myötä. Nykyään Vuoksesta nousee harjuksia, taimenia, kirjolohia ja jonkin verran myös saimaanlohia.

Teksti ja kuvat Hannu Aarnio

Imatrankoskitaimen