Kevään myötä monelle kerros- ja rivi­taloasujalle kolahtaa postiluukusta kutsu yhtiökokoukseen. Jos tuntuu, että oman arjen pienet kestävyysteot ovat kuin neula kulutuksen suuressa heinäsuovassa, kannattaa lähteä ehdolle taloyhtiön hallitukseen. Taloyhtiöissä päätetään monista energiankulutusta, liikkumista ja monimuotoisuutta koskevista toimista.

Isännöintiliiton mukaan noin 2,7 miljoonaa suomalaista asuu taloyhtiöissä. Taloyhtiöiden asioista päättää yhtiökokous, joka myös valitsee hallituksen. Hallitus puolestaan valmistelee päätettävät asiat yhtiökokoukselle ja usein päättää pienemmistä asioista suoraan.

”On tärkeää, että taloyhtiöiden halli­tuksissa olisi ihmisiä, jotka uskaltavat viedä kestävyysasioita eteenpäin”, sanoo Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskuksesta.

Taloyhtiön kautta voi siis vähentää myös niiden kulutusta, joilla ei ole halua tai mahdollisuuksia vaikuttaa omaan kulutukseen.

Vaikka rakentamisen ohjeistuksiin tuodaan koko ajan tiukempia kestävyysvaatimuksia, ne koskevat yleensä uudisrakentamista.

”Suomen rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten sillä on iso merkitys, miten olemassa olevia rakennuksia hoidetaan ja käytetään”, sanoo Kangas.

Taloyhtiöiden ratkaisut pihojen hoidossa voivat tukea kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Erityisesti 1960–70-luvuilla rakennetuilla asuinalueilla pihat ovat kookkaita, runsaspuustoisia ja osa ekologista verkostoa. Niiden arvo pitäisi huomioida myös tiivisrakentamisessa.

”Taloyhtiöt voivat suosia luonnonkasveja, niityttää nurmikoita, lisätä kasvillisuuden kerroksellisuutta ja lahopuuta pihoillaan”, luettelee Kati Vierikko Suomen ympäristökeskuksesta.

Taloyhtiöillä on myös mahdollisuus kannustaa ympäristöystävällisiin liikkumismuotoihin sekä vaikuttaa jopa asukkaidensa tavaroiden hankintaan. Yhteiset tilat voi valjastaa esimerkiksi pyöräilyn edistämiseen järjestämällä hyvät säilytystilat tai vaikka pyörän huoltopisteen. Yhteiskäyttötavaroilla voi vähentää asukkaiden hankintatarpeita.

Vinkkejä kohti vihreämpää taloyhtiötä

Energia

  • 1) Energiaremontilla voit vähentää taloyhtiösi energiakustannuksia ja ilmastopäästöjä. Ota yhteyttä oman kuntasi tai alueesi energianeuvontaan, jotta saat apua energiaremontin käynnistämiseen ja voit selvittää mahdollisia taloudellisia tukia. Esimerkiksi Helsingillä on oma energianeuvontapalvelu taloyhtiöille.
  • 2) Teetä energiansäästökartoitus ja selvitä mitä energiakorjauksia taloyhtiössäsi on kannattavaa tehdä, esim. lämmitysjärjestelmän muutokset, aurinkopaneelit, kiinteistöautomaatio, yläpohjan lisäeristys ja sähköautojen latauspisteet ovat tyypillisiä toimia.
  • 3) Taloyhtiön yhteisten tilojen energiankulutuksen vähentäminen esim. laskemalla porraskäytävien, varastojen ja autotallien lämpötilaa, laskemalla taloyhtiön saunan lämpötilaa ja siirtymällä energiatehokkaaseen ja ajastettuun valaistukseen.
  • 4) Katso ympärillesi! Voisiko toimia tehdä korttelitasolla ja säästää kustannuksissa ryhmärakentamisella tai yhteishankinnoilla?
  • 5) Myös taloyhtiön muiden remonttien yhteydessä on mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta, esim. energiatehokkaat ikkunat ja ovet, lisäeristykset ja vettä säästävät suihkut. Remonttien yhteydessä kannattaa lisäksi ottaa huomioon materiaalivalintojen ympäristö- ja ilmastovaikutukset.
  • 6) Taloyhtiöille on tarjolla uusia teknologioita osallistua energiamarkkinoille ja säästää energiakustannuksissa, esim. älykäs energiankulutus, kulutusjoustoon osallistuminen ja energiavarastot.
  • 7) Korjauta ajoissa. Perusperiaate on, että aina vanhan kunnossa pitäminen on ilmaston kannalta järkevämpää kuin uuden rakentaminen.

Biodiversiteetti

  • 1) Rakennuta mieluummin lisäkerros kuin lohko pihasta osa uutta kerrostaloa varten.
  • 2) Jos harkitaan lisärakentamista, huomioi olemassa oleva kasvillisuus ja pyri säästämään etenkin suurikokoiset puut.
  • 3) Suosi kasvillisuuden kerroksellisuutta, rakenna pensaista aidanteita.
  • 4) Suojele terve, läpäisevä maaperä ja vältä turhaa asvaltoimista.
  • 5) Suosi kukkivia puita ja kotimaisia pajuja, jotka hyödyttävät pölyttäjiä erityisesti keväällä.
  • 6) Istuta perhosia houkuttelevia kasvilajeja.
  • 7) Pitäkää yhteiset talkoot, jossa ripustatte linnun pesäpönttöjä ja hyönteishotelleja sekä opettelette tunnistamaan pihan lajistoa.
  • 8) Puutarhan hoidossa vähemmän on enemmän. Anna nurmikon kasvaa, säästä risukasoja ja lahopuuta. Säästä pihan nurkkaan hoitamaton ryteikkö.
  • 9) Perustakaa pihaniitty, johon kylvätte kotimaisia siemenseoksia.
  • 10) Jätä osa lehdistä syksyllä haravoimatta. Voit silputa ne pienemmäksi ruohonleikkurilla.
  • 11) Suosi kotimaisia lajeja ja puutarhojen perinnekasveja, anna olemassa olevien lajien levitä ja kitke vieraslajeja. Huomioi erityisesti haitallisiksi määritellyt vieraslajit (vieraslajit.fi/).
  • 12) Vältä torjunta-aineiden käyttöä.
  • 13) Älä unohda tiedotusta! Moni asukas saattaa vieroksua hallittua hoitamattomuutta, mutta tietoa lisäämällä saatte teoillenne ymmärrystä ja tukea.
  • 14) Kannustakaa asukkaita luonnontarkkailuun. Järjestäkää yhdessä talkoopäiviä, jossa opettelette kasveja. Kutsukaa asukkaat mukaan Luontoliiton kevätseurantaan (kevatseuranta.fi/) ja tunnistakaa luonnonkasveja yhdessä mm. lataamalla iNaturalist (esim. laji.fi/save-observations).

Hankinnat, liikkuminen ja jätehuolto

  • 1) Edistä tavaroiden kierrätystä. Taloyhtiö voi tarjota asukkaille tilan, minne jättää hyväkuntoisia tavaroita kierrätettäväksi muille asukkaille.
  • 2) Vähennä asukkaiden ostotarpeita. Taloyhtiöllä voi olla tavaroita asukkaiden yhteiskäyttöön, esimerkiksi pyöriä ja muita urheilutarvikkeita sekä työkaluja.
  • 3) Polkupyöräilyyn voi kannustaa tarjoamalla hyvät pyörien säilytystilat. Esimerkiksi taloyhtiön autotallin tai varastotilojen yhteydessä voi olla polkupyörien ja muiden tavaroiden korjaamiseen ja huoltoon tarkoitettu yhteinen työtila.
  • 4) Taloyhtiöltä lainattavissa oleva tavarapyörä tai yhteiskäyttöauto voi mahdollistaa yhä useammalla mahdollisuuden valita autottomuuden.
  • 5) Jätetilassa selkeät opasteet helpottavat lajittelua. On myös taloyhtiön päätettävissä, ratkaistaanko rottien ruokailuyritykset myrkyillä vai parannetaanko jätetilan suojausta ja siisteyttä.

Vinkit antoivat Hanna-Liisa Kangas, kehittämispäällikkö ja DecarbonHomen osahankkeen johtaja sekä Kati Vierikko erikoistutkija ja kaupunkiluonto -ryhmän ryhmäpäällikkö Suomen ympäristökeskuksesta.

Lue lisää:
hiilihelppi.fi
decarbonhome.fi
co2data.fi
hiilineutraalisuomi.fi

biodiversiteettienergiajätehuoltokestävyystekoMira Grönroosmonimuotoinen pihataloyhtiöyhteiskäyttö

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.