Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) löydettiin äskettäin Laitilasta, Varsinais-Suomesta. Löytö oli yllätys, mutta toisaalta lajista on tehty viime aikoina uusia havaintoja muun muassa Lohjalta ja Raaseporista. Aikaisempia löytöjä oli tiedossa Turun seudulta, erityisesti Ruissalosta, lounaissaaristosta ja Ahvenanmaalta.

Laitilasta löytyneiden kavalakärpässienien myötä levinneisyyden raja siirtyi kertaheitolla 60 kilometriä pohjoiseen. Lienee mahdollista, että ilmaston lämpeneminen auttaa useiden sienilajien leviämistä kohti pohjoista.

Kavalakärpässieni tunnetaan tappavan myrkyllisenä sienenä, jonka tiliin lasketaan kuuluvaksi 90 prosenttia maailmalla kuolemaan johtaneista sienimyrkytyksistä. Suomesta myrkytyksiä ei tunneta, kiitos lajin harvinaisuuden.

Muualla maailmassa kavalakärpässienellä on laaja levinneisyys. Se kasvaa sekä Euroopassa että Aasiassa, mutta myös Amerikassa, jonne se lienee saapunut koristepuuistutusten myötä. Suomessa kavalakärpässieni suosii tammea ja pähkinää kasvavia lehtoja.

Kavalakärpässieni löytyi Laitilasta lokakuun alussa. Kuva: Lasse Kosonen

Näin tunnistat kavalakärpässienen

Kavalakärpässientä on kerätty useimmiten herkkusienenä tai haperona. Erityisesti vihreät haperot ovat aiheuttaneet väärinkäsityksiä; herkullisen ruutuhaperon ja meillä yleisen koivuhaperon lakki ovat melkoisesti sen värisiä. Jalan tyveä verhoava tuppi ja jalan latvaosassa riippuva rengas ovat kuitenkin selvänä erona.

Kavalakärpässienen myrkyt ovat solumyrkkyjä, ama- ja fallotoksiineja, jotka vaikuttavat maksan ja munuaisten soluihin tuhoamalla ne. Arviolta 50 gramman annos johtaa hoitamattomana kuolemaan.

Monien tunnettujen henkilöiden on sanottu kuolleen kavalakärpässienimyrkytykseen. Myrkytyksen taustalla on ollut joko kavalakärpässienen sekoittaminen herkulliseen keisarikärpässieneen tai vihamiesten aiheuttama tahallinen myrkytys. Keisarikärpässientä esiintyy Keski- ja Etelä-Euroopassa. Ilmeisesti myrkytyksen uhreiksi joutuivat tiettävästi keisari Claudius vuonna 54 ja paavi Klemens VII maaliskuussa 1191.

Vihreälakkinen koivuhapero muistuttaa kavalakärpässientä, mutta haperolta puuttuu jalasta rengas ja tuppi. Kuva: Jouni Tikkanen