Saukko ja minkki ovat molemmat koko maassa eläviä keskikokoisia näätäeläimiä, joiden elinpiiri keskittyy veden äärelle. Siksi lajit usein sekoitetaankin keskenään.

Kaksikosta selvästi yleisempi on vieraslaji minkki, vaikka saukkokin on runsastunut. Kun saukon kannaksi ar­vioidaan jokunen tuhat, minkkejä jo metsästetäänkin kymmeniä tuhansia vuosittain.

Jälkijonon tuntomerkit

Saukko on minkkiä huomattavasti painavampi. Rotevinkin minkki on vain parikiloinen, kun saukkonaaraan paino alkaa muutamasta kilosta ja koiras voi hyvin olla yli kymmenkiloinen. Jos lumihanki antaa hieman periksi, ero lyhytjalkaisten eläinten välillä on selvä: kun minkki vielä loikkii pintaa pitkin, saukko kahlaa jo syvällä.

Upottavassa hangessa minkki ja saukko kulkevat tyypillisesti loikkien. Kantavammalla alustalla minkin parijäljet asettuvat hieman vinottain tai kaikki neljä jalkaa näkyvät erillään. Saukko taas saattaa vaihtaa raviin. Saukon tunnistettavin jälki on mahaliuku, jolla se taittaa etenkin alamäet.

Tassunjäljen tuntomerkit

Etujalan jälki on molemmilla parisen senttiä pidempi kuin takajalan jälki. Saukolla etujalka on 7–9 senttiä pitkä, minkillä taas 4–6. Minkin etujalka on suunnilleen samaa kokoa saukon takajalan kanssa.

Muiden näätäeläinten tapaan lajiparin etu- ja takajaloissa on viisi varvasta. Varpaanjälkiä laskeskellessa saa olla tarkkana, sillä sisimmästä ei aina jää jälkeä.

Lue lisää!

Näin opit tuntemaan lumijäljet

Vertaile jälkiä!

Lähteet mm. Marcus Wikman: Lumijälkien maasto-opas sekä luontoportti.com.