Tiistai 15.9. oli syksyn tähän asti vilkkain kurkien muuttopäivä. Runsainta muutto oli Keski-Suomessa: noin 20 000 muuttavaa lintua laskettiin päivän aikana sekä Multialla, Jämsässä että Karstulassa.

Samana päivänä Kirkkonummen Saltfjärdenin kosteikkoalueella ruokailleet yli 2300 kurkea rikkoivat Länsi-Uudenmaan (Tringan) havaintoalueen kaikkien aikojen lepäilijäennätyksen.

Ennätys juhlistaa etelärannikon tuntumaan rakennettua kosteikkoalueverkostoa ja työtä, joka sen luomiseen ja ylläpitoon on tehty. Verkostoon kuuluvat Saltfjärdenin lisäksi muun muassa Espoon Laajalahti, Helsingin Vanhankaupunginlahti sekä Porvoon Ruskis.

Saltfjärdenin tie nykyiseksi lintukosteikoksi alkoi vuosituhannen vaihteessa, kun Uudenmaan Ely-keskus hankki alueet valtiolle kosteikon perustamista varten.

”Silloin alue oli vahvasti kasvamassa umpeen”, keskuksen johtava asiantuntija Ilpo Huolman kertoo.

Saltfjärdenin peruskunnostus tehtiin osana Lintulahdet Life -hanketta viitisentoista vuotta sitten.

”Lintukosteikossa keskeistä on avoimuus. Siellä täytyy olla riittävästi rantaniittyjä ja avovesialueita tai niiden mosaiikkia”, Huolman kertoo.

Kosteikkoja uhkaa erityisesti umpeenkasvu, kun yhtenäiset ruovikot, pensaikot ja puut peittävät rannan. Metsähallituksen suojelubiologi Antti Below kertoo, että umpeenkasvu johtuu etenkin rantalaidunnuksen loppumisesta.

Kunnostustyöt aloitetaan raivaamalla.

”Ruovikot niitetään tai murskataan niin, että myös juuret rikotaan. Sitten sinne tuodaan laiduntajia.”

Kunnostetuilla lintukosteikoilla voikin nähdä jälleen lehmä- ja lammaslaumoja laiduntamassa.

Avoimen alueen täytyy olla monta sataa metriä pitkä, jotta linnut uskaltautuvat pesimään.

”Metsän reuna pelottaa lintuja”, Below sanoo. ”Niiden pitää nähdä ajoissa, jos peto on lähestymässä.”

Below vastasi Saltfjärdenin kunnostustöistä, kun niittyjä laajennettiin nykyiselleen. Hoidetuilta kosteikoilta löytyvät kulkureitit opasteineen sekä lintutornit, jotta lintujen elämää pääsee ihailemaan niitä häiritsemättä.

Matala rantaniitty tarjoaa sopivia pesintä- ja levähdyspaikkoja muun muassa kahlaajille, puolisukeltajasorsille ja hanhille. Ilpo Huolmanin mukaan kosteikkojen kunnostus näkyy etenkin juuri muuton aikana levähtävässä linnustossa.

Kosteikoiden suojelu palvelee lintujen ohella myös vesien suojelua, sillä ne pidättävät ravinteita. Huolman kertoo, että lähivuosina on tarkoitus kunnostaa lintukosteikoita koko maassa Helmi-elinympäristöohjelman myötä. Maa- ja metsätalousministeriön Sotka-hankkeessa taas pyritään perustamaan uusia kosteikoita. Hankkeeseen voivat osallistua myös yksityiset maanomistajat, jotka omistavat sopivia alueita ja haluavat lähteä mukaan esimerkiksi patoamalla ojia.

Kurkien syysmuutto on juuri nyt vilkkaimmillaan. Suuria muuttavia kurkiauroja voi nyt nähdä sekä kuulla: kurjet pitävät paljon ääntä kun emot ohjaavat nuoria lintuja muuttoreitillä. Parvesta kuuluu sekä nuorten lintujen piipittävää ääntä että vanhempien lintujen vastauksia. Kuuntele äänite täällä!

Emot ohjaavat nuoria kurkia niiden ensimmäisellä syysmuutolla. Kuva: Timo Kakko-Quednau / Havaintokirja

kosteikotkurkiluonnonäänimuuttolinnutsyysmuutto

Tilaa Suomen Luonto!

Puhtaan luonnon merkitys hyvinvoinnin edistäjänä on entisestään korostunut koronavirusepidemian hankaloittamassa arjessa.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet Luonnonsuojeluliiton työtä suomalaisen luonnon hyväksi.
Tilaa nyt kotiin kannettuna tai diginä!